Kirkkoon palaaminen

[Sisar87]

Onko täällä muita jotka ovat joko eronneet tai erotettu kirkosta ja tahtoneet palata takaisin? Kauanko prosessiin meni? Mitä fiiliksiä se herätti? Mikä tuki matkaa? Miksi halusit takaisin?

Minun vastaukseni
- erosin kirkosta kaksi vuotta sitten
- annoin lähetyssaarnaajien opettaa itseäni viimesyksynä, marraskuun tienoilla olisin ollut valmis kasteelle mutta sain vastauksen että pitäisi jutella vaarnanjohtajan kanssa. Se sitten jotenkin jäi, ehkä en ollut vielä tarpeeksi valmis. Nyt minua opetetaan taas ja yritän käydä kirkossa niin usein kuin mahdollista
- tavallaan tahtoisin asioiden tapahtuvan nopeasti, koska tunnen että minulla on jo todistus kirkosta ja Jeesuksesta Kristuksesta. Toisaalta tiedän ettei minulla ole kiire mihinkään
- omaa matkaani on tukenut kirkkoon kuuluvien ystävieni tuki
- haluan takaisin koska tiedän kirkon olevan totta ja uskon sen oppeihin

Samalla kuitenkin on pelkoja. Mitä jos pääsenkin kasteelle ja takaisin jäseneksi? Minulla on jo yksi jäsenyys takana, mikä tarkoittaa sitä että jos minut jostain syystä esim. erotetaan kirkosta, niin en enää pääse takaisin.

Kaikkia ajatuksia otetaan vastaan iloisin mielin.

[Maya]

Täällä käyvät ovat edelleen liian ujoja kirjoittaakseen mitään... mutta voinen kertoa muutamasta tuntemastaniu tapauksesta.
1. Eräs hyvä ystäväni erotettiin aikanaan kirkosta vai oliko se niin että hän erosi, en muista, mutta takaisntuleminen oli vaikeata, koska hänen piti niellä ylpeytensä ja mennä kirkon johtajien juttusille. Elämä ilman evankeliumia houkutteli häntä sillon ja hän antoi periksi. Aikanaan hän kuitenkin joutui laskettelu onnettomuuteen ja hänelle jäi lieviä liikkumis ja puhumis vaikeuksia tuon onnettomuuja den seurauksena. Monen vuoden päästä hän hakeutui takaisin kirkkoon ja on nyt todella aktiivinen sisar.
2. Uusin ystäväni erotettiin kirkosta. Hän oli ollut kirkon jäsenen kanssa naimisissa mutta miehen pakistanilainen tausta oli liian voimakas kontrolloivine islamilaisine ajatuksineen naisista, että lopulta 5 lapsen jälkeen tuli ero. Kuitenkin ystäväni pysyi kirkossa, mutta tapasi pian miehen, joka ei ollut jäsen ja rakastui ja he eivät odottaneet naimisiinmenoa joten hänet erotettiin. Hänesta erottaminen oli aivan oikein koska hän oli rikkonut ja hän halusi rangaistuksensa. Hän pääsi pian takaisin kirkkoon ja mieskin kastettiin kirkkoon ja nyt heillä on yksi pieni poika ja nuorin edellisen avioliiton poika asuu heillä, muut ovat jo lentäneet pesästä. Takaisn tuloon men i kai pari vuotta.
3. Samanlainen tapaus mutta eksmies ei ollut kirkon jäsen ja oli kovasti kirkkoa vastaan. Ystäväni lopulta otti eron. Mies koulutti 3 poikaansa kirkkoa vastaan. Jokin ajan päästä nainen kohtasi toisen miehen... ei kirkon jäsenen todella kivan miehen... uskonnollisen. Muta he hairahtuivat esiaviolliseen seksiin ja ystävän ni erotettiin. Siitä suuttuneena häntä ei ole näkynyt. Kuten huomaat ei se erottaminen ole niin tärkeätä kjuin se miten sen ottaa.
4. Eräs veli erotettiin rikkeen takia. Paluu kesti yli 10 vuotta, vaikka veli oli aina läsnä ja katui tekoaan.
Tukijoina kaikilla oli jäsenet etenkin lähetyssaarnaajat.

Koska sinä et ole rikkonut, vaan olet itse eronnut en usko takaisintulon kestävän kovinkana kauaa. Mutta toisaalta se voi pitkittyä jos Jumala haluaa nähdä että olet tosissasi. Ole kuin olisit jäsen... kyllä se kasteen aika sitten joskus tulee eteen.
Pyydä vaarnanjohtajalta aika ja mene juttusille.... voi olla että hänellä on sihteeri joka hoitaa ajantilaukset.
Loppujen lopuksi jos teet kaikkesi päästäksesi takaisin ja et jotain syystä pääse... Jumala katsoo sydämeen, Hän tietää ja asia hoituu ainakin tuhatvuotisessa ... luultavasti ennemmin! Luota tietoosi kirkon totuudesta jos jokin asia joskus kuullostaa väärältä... kyllä ne asiat selviää aikanaan.

[Sisar87]

Kiitos kauheasti vastauksestasi, Maya, sekä rohkaisusta! Ehkäpä tämä tästä.

Mitkä muuten ovat yleensä kirkosta erottamisen syitä?

[Maya]

Eroamiseen asti ei moni etene, mutta opillinen konflikti on varmaan vahvana esillä. Myös toiseen /toisiin jäseniin loukkaantuminen sekä "kirkosta ulos kasvaminen" eli siis epäaktiivisuus. Useimmiten ihmiset kuitenkin pysyvät kirkossa noistakin vaikeuksistaan huolimatta. Ne joitka pysyvät opillisen konfliktin saatuaan kirkossa ovat saaneet niin vahvan todistuksen että se voittaa hetkellisen konfliktin. Loukkaantumisissa, pettymyksissä on aina kaksi puolta... ei ole pakko ottaa nokkiinsa, mutta voi valita että ei loukkaannu ja että toisen jäsenen typerä teko oli hänen ongelmansa. Epäaktiivisuus voi myös olla aktiivisenkin jäsenen välinpitämättömyyttä. Tästä seuraa helposti se että kuuntelee muiden uskontojen tai antien puheita esin viekoitellen ihmisiä pois kirkosta. Usein kuulee sanottavan mitä sä siellä vielä roikut kun et oo ees kiinnostunut. Muiden kirkkojen jäsenille jäsnyys kirkossa on sellaista, että olisi oltava jäsen niin kauan kun siitä itte saa jotakin. Niinnkuin avioliitto erotaan ku tulee huonot ajat, eikä toinen enään kiinnosta. Opin asioissa ajatellan joskus hieman samaan tapaan ... erotaan kun löytyy jotakin joka ei miellytä. Mutta eihän Jumalalla ole tarkoituskaan miellyttää ihmisiä vaan katsoa kuka pystyy elämään Hänen sääntöjensä mukaan. Toisaalta Jumala on rakkaus eikä keksi ihmisiä kiusatakseen sääntöjä jotka puhuvat Häntä vastaan.
Tsemppiä tielläsi!

[Sisar87]

Kiitos maya, mutta tarkoitin että mitkä syyt johtavat kirkosta erottamiseen (esim. esiaviollinen seksi)? En sitä miksi ihmiset eroavat..

[Unski3]

Vain vakavat rikkomukset ovat kirkosta erottamisen syitä. Nämä punnitaan erikseen tuomioistuimessa, joka kutsutaan koolle. Minä en tiedä tarkkaa menettelyä, mutta esim. esiaviolliset suhteet eivät ole mielestäni vielä erottamisen syy. Ehkä jäsenoikeuksien pidättäminen tai temppelisuosituksen evääminen parannusprosessin ajaksi. Piispat voivat vastata tarkemmin näihin kysymyksiin. Temppeliendaumentin saanut, jos hän tekee aviorikoksen niin varmasti hänet erotetaan. Samoin pedofilia. Myös kirkon vastainen toiminta yms. voi olla erottamisen syy. Mieleeni tulee vielä vakavat rikokset kuten tappaminen tms.

[Sisar87]

Kiitos Unski!

[Maya]

Paholainen usein kuiskutta korvaamme asioita jotka aiheuttavat sen että luulemme että emme osaa ja olemme huonompia kuin muut tai että vain me teemme virheitä ja muut ovat virheettömiä. Myös se että muka oliaimme alempiarvopisia kun meillä ei okle kaikkea sitä mitä jollakulla toisella on on vain paholaisen lietsontaa.
Älkäämme antako paholaisen painaa meitä maahan tai päätämme veden alle!

[Maya]

Minulla on kirja joka kertoo kujinka eräs nuori mies joka liittyi kirkkoon alle 20 vuotiaana erosi siitä antitoiminnan ansiosta hieman yli 20 vuotiaana. Hän meni mukaan ex-mormonien juttuihin ja koulutukseen joka tähtäsi mormonien vastustukseen.
Kuitenkin muutaman vuoden kuluttua hän havaitsi antimormonien kierouden sekä heidän likaiset puuhansa. Vähitellen hän sai revittyä itsensä pois antimormonien touhuista ja liittyi takaisin kirkkoon.
Hän on kirjoittanut kirjan paljastaen siinä antien taktiikkaa sekä rahamyllyn joka jauhaa antien hyväksi MAP kirkkoa vastaan. Erittäin mielenkiintoista ja niin tuttua touhua. Hän myös kertoo kuika hän on havainnut antien väitteet vääriksi ja osaa vastustaaa niitä Raamatun avulla.
Eli takaisin tulo on mahdollista kaikille jopa anteille, sati sitten tavallisille ihmisille.