VEYTIA: Muinainen Ameriikka uudelleen löydettynä

[Maya]

Pyhä Tuomas ... Quetzalcohuatl??
Bourdini yritti 1750 saada käsiinsä kirjaa jonka oli kirjoittanut henkilö nimeltä Carlos de Sigüenza, jonka kirjoittamassa kirjassa hän oli kuullut, että olisi tästä enemmän, mutta hän ei koskaan saanut kirjaa käsiinsä.
Hän käänsi mimen kaksi osaa seuraavasti: Quezall=riikinkukko ja Cohuatl = Käärme. Hän sanoo monien nimien olleen tuolloin allegorisia ja arveli, että näin on tämän nimenkin laita. Huomautus: Pyhän Hengen merkki oli euroopassa kyyhkynen. Ameriikassa olisi paremminkin riikinkukko tuollainen Pyhä lintu.
Lous Becerra Tanco selitti nimen näin: Nimi käännettynä on Didymus joka hebreaksi tarkoitta kaksonen. Cohuatl tarkoittaa käärmettä ja allegorisessa mielessä kaksosta koskaq käärmeet allegorisessa mielessä aina synnyttävät kaksosia. Eikä silloisesa kielessä ollut muuta kaksoista tarkoittavaa sanaa kuin tua ja Coatl. Monikossa he sanovat cocoa tai cocome. Qn opetuslapsia kutsuttiin cocomes. Cocolcan oli cocomesien johtaja. Hänen seuraajansa valittiin hänen opetuslapsistaan ja heidän jotonsa säilyi niin kauan kunnes he antoivat pahuudelle vallan itsessään.
Muutama vuosi ennen espanijalaisten saapumista eräs heidän pappeuden haltijoistaan Chilamcambal ennusti tuon espanialaisten tulon.
Myös Filippiineitä löytyy Pyhän Tuomasksen tuomaa tietoa (mikäli se oli Pyhä Tuomas). Häntä kutsuttiin myös Huemaniksi sanoista Huey joka tarkoittaa suurta ja Maitl joka tarkoittaa käsi. Suuria käden jälkiä on nähtävissä Perussa mustassa kiviseinässä valkoiset käden jäljet sekä eräässä sillassa Meksikossa.
Veytia järkeilee että koska perimätieto kertoo 11 apostolista niin miksi ei se olisn mahdollista että Pyhällä Tuomaaalla olisi ollut 11 apostolia apunaan, niin evankeliumia sarnattiin kuten muuallakin profeetan ja 11 apostolin avulla.

[Maya]

Anachuacin maan kuuluisin kaupunki oli Chollolan. Tämä kaupunki oli kuuluisa korkeasta tornistaan, jonka sen asukkaat olivat tehneet kansansa kunniaksi. Se julisti että sen maan ensimmäsiet asukkaat olivat olleet Olmkkejä. Se oli pyöreä muodoltaan ja korkea. Se oli rakennettu lisäämällä maata kerroksittain sen ympärille. Bourdinin löytämät paperit osoittivat että se oli päällystetty valkoisella muurilastin tapaisella mutta siitä ei ole enään mitään jäljellä. Se sijaitsi keskellä kaupunkia. Kaupungin ihmiset tekivät taloja koska siellä ei ollut mahdollista kaivaa luolia asunnoiksi koska maa oli tasaista.
Uskotaan, että Pyhä Tuomas oli siellä 4 kuukautta opettaen ja saarnaten Jeeusksesta Krsituksesta. Hän opetti että kerran tulisi aika, jollon kaikkialla koko maailmassa opetettaisiin sitä uuta lakia jota hän heille nyt opetti. Hän opetti että valkopartaisia miehiä tulisi idästä ja veisivät heidän kaikki kalleutensa eräänä vuotena jota merkittiin kaislalla tai ruoolla ja he pakottaisivat heidät kaikki hyväksymään evankeliumin. Hän myöskin sanoi että muutama päivä hänen lähtönsä jälkeen heidän korkea torninsa tuhoutuisi, ja niin kävikin, kun suuri maanjäristys iski kaupunkiin.
Quetzalcohuatlia kunnioitettiin ja hänen opetuksiaan alettiin totoeuttamaan käytännössä. Etenkin he palvoivat ristiä, Cholulan Temppeli jonka Espanialaiset löysivät erittäin hyvin säilyneenä sisälsi mm puisen ristin (Ruumiidemme elämän puu; käännettynä suoraan). Sinne virtasi myös pyhiinvaeltajia kaikkialta Väli-Ameriikasta. Kuitenkaan ei löydy mistään tietoa että he aikaisemmin olisivat palvelleet muuta kuin kaiken luojaa, Tolgue Nahuaqueta. Heidän opetuksistaan löytyi siis myöhemmin kolma jumalaa: Quiahuitzteotl Joka tarkoittaa puun jumalaa; Chicahoalizteotl voimaksa ja voimallinen jumala ; Tonacaquahualizteotl sateiden jumala joka antaa kasvun ja lisääntymisen voiman. Konkistatoorit löysivät monia ristejä ympäri Ameriikkaa koska siitä oli jo opetettu intiaaneille aiemmin. Toltekien johtama Cholotoltekien kansa joka koostui toltekeistä ja Olmekeistä rakensi jälleen korkean tornin, mutta kerran kun he vähiten saattoivat arvata se tuhoutui yhtenä yönä. Sillon ei olut tuulta eikä maanjäristystä ja se aiheutti suurta pelkoa kansassa ja he eivät enään koskaan uskaltaneet rakentaa uutta tornia. Oikeastaan sen tornin rakensivat Olmekit vaikka historia väittää että sen rakensivat toltekit. In Cholula the temple has been build twice just like in Jerusalem and in both cases after the second distruction they have not dared to build it again.

[Maya]

Viimeisessä kappaleessa kerrotaan kahdesta suuresta johtajasta nimeltä Chalchltzin ja Talcamihzin, jotka olivat Tolteekkien jälkeläisiä. Heidän sanotaan nousseen kapinaan. Kertomus ei kerro oliko kapina Tolteekkien johtajaa vaiChichimec hallitsijaa kohtaan, mutta sota kesti 13 vuotta. Kunnes heidän oli pakko lähteä kaupungistaan. He pakenivat miteh parhaaksi näkivät jotta eivät joutuisi rangaistavaksi. He pakenivat perheineen Tollaniin asti ja heihin liittyi muitakin pakenijoita jotkja nähtäva¨sti eivät halunneet jäädä tuon toisen vallan alle. Näiden kahden lisäksi mainittiin 5 muuta "Lordia" Chechatal, Cohuatzon, Mazachouatl, Tlapalhuiz ja Huiz. He muuttivat 60 kielen päähän paikkaan jossa muitakin sukulaisia liittyi heihin etenkin Tlaxicoluicaninn kaupungista. He antoivat paikalle nimeksi Tlapallan koska paikka josta he olivat lähtöisin oli nimeltään Tlapallan. Myöhemmin he kutsuivat tätä kaupunkia pikku Tksi erottaakseen sen heidän isiensä kaupungista (Jerusalem???). Tämä tapahtuin noin vuonna 604jKr. Sodan aikana ei kukaan mies "lähestynyt vaimoaan" Nähtävästi jotta heillä ei olisi hiudastavana elementtinä raskaista naisia ja imeväisiä.

Veytia sanoo että on luultavaa että kaikki Etelä Ameriikkalaiset ovat peräisin näistä 7 perheestä jotka sinne aikanaan muuttivat Baabelin tornilta. Ja joiden kieltä ei oltu sekoitettu. Sitten hän sanoo että intiaanien historia on sekoittanut kahden sinne tulleen perheen historiaa niin että on vaikeata tietää kumman perheen historiasta on puhe. Tolteekkien alkuperhe muodostui myös seitsemästä perheestä. (Laman, Lemuel, Nefi, Jaacob, Josef, Ismael, Soram ... sam joko sai vain tyttäriä, tai hän ei ollut lainkaan naimisissa).
Tarkemmin myöhemmin...

[Maya]

Jatkoa
Tolteekit ja Aculhuat sanovat polveutuvansa seitsemästä perheestä jotka asettuivat asumaan alueelle (Lehin porukka?), kun taas Mexicolaiset ja Michoacanilasiet sanovat polveutuvansa niistä seitsemästä perheestä jotka asuivat luolissa (Jaredilasiet?)
Muunmoassa Bourdini sekoittaa nämä perheet keskenään. Baabelista tulleet seitsemän perhettä olivat sisi eri porukkaa ja on kaikkien intiaanien esi-isä kansa. Sen sijaan vain pieni osa kansasta polveutui noista seitsemästä nimellä mainitusta johtajasta jotka siis saapuivat myöhemmin... mutta heidän kertomuksensa sekoittuvat toisiinsa koska heitä molempia oli seitsemän.
(On muuten mielenkiintoista että kysymyksessä on 7 luku joka on lukemattoman luku, eli kuten Veytia sanoo he yrittivät saada aikaan lukemattoman kansan paljouden thon 7 perheen kautta.)
Jatkuu vielä

[Unski3]

kääntää näitä tekstejä. olen kopioinut kaikki talteen ja vähän korjannutkin kielioppivirheitä. Kiireessä tahtoo tulla noita lyöntivirheitä kun ei aina osu oikeaan kohtaan. Hyvää jatkoa työllesi.

[Maya]

Kiitos Unski näin todellakin on... ja myös välillä tullaan häiritsemään kesken ajatuksen... eli joku lause voi olla hieman vaikeasti ymmärrettävissä kun ajatus on saatu harhailemaan muualla! Puhumattakaan että kun työpäivän päälle vielä yrittää saada aikaan järkevää käännöstä.....
Jos sinulla näkyy kirjoituksissani se muokaa, niin voit myös korjata virheitäni suoraan tännekin! Jos ei nii tarvitsee järjestää, että näkyy!

[Maya]

Saan sen käityksen että nämä seitsemän perhettä muuttaessaan tälle alueelle hyväksyttiin heti siellä olevan kansan johtajiksi koska heillä oli hyvä järjestys keskenään sekä koska he osasivat johtamisen taidon. . Heidän joukkoonsa kuului eräs vanha mies jota nimitettiin Huemaniksi. Joskus tämä Hueman on sekoitettu Quezalcohouatliin koska heitä molempia kutsuttiin Huemaniksi, joka tarkoittaa suuret kädet, joka puolestaan viittää siihen että ko henkilö oli voimakas (psyykkisesti), kyvykäs ja viisas. Kaikki kunnioittivat tätä Huemania ei ainoastaan hänen ikänsä tähden vaan hänen viisautensa, kehittyneisyytensä sekä varovaisuutensa täheden. Hän tiesi valtavasti tähtitieteestä. Kuitenkin tämä mies sanoi että heidän oli muutettava edelleen koska heidän vihollisensa ajoivat heitä takaa ja saatoivat tulla sinne koska tahansa estäen heitä elämästä rauhassa ja kaikki heidän energiansa tuhlaantuisi siihen että he yritäisivät puolustautua vihollisiaan vastaan. Puhuttuaan Lordeilleen he liikuttuivat ja ymmärsivät että heidän oli muutettava mitä pikimmin ja niin he lähtivät kaupungista n. v. 596jKr.
He kävelivät 12 päivää itään jättäen kuitenkin joitakuita siihen kaupunkiin josta he lähtivät siltä varalata että jos he tapaisivat vihollisia he voisvat palata kaupunkiin. He saapuivat Hueyalaniin ja asuivat siellä nekjä vuotta viljellen maata. He tapasivat Couzonin joka antoi tuon nime alueelle.
Tämän jälkeen he marsiivat 20 päivää itään ja perustivat Xaxilicon kaupungin. He asuivat siellä 8 vuotta ja jälleen matkasivat jälleen 20 päivää merenrantaa pitkin pysähtyen Cimalhuacan Atencoon viiden vuoden ajaksi. Joka paikassa he viljelivät maata ja vaurastuivat ja johtivat sen maan asukkaita. Heidä totettiin kaikkialla hyvin vastaan. Jälleen eh matkustivat 18 päivää itään saapuen Toxpamiin. siellä he lepäsivät viisi vuotta ja jälleen matkustivat ja 20 päivän kävelymatkan jälkeen he saapuivat rannikolle. Quiyahuitztlan Anahuac ja joutuivat rakentamaan lauttoja ylittääkseen muutamia syviä jokia ja merenlahtia. He antavat kunnian paikan löytämisestä Tlacamihtzinille joka oli toinen kahdesta suuresta johtajasta (Mormon, Moroni). Sitten he löysivät hyvän maan aj asuivat siellä 6 vuotta viljellen maata. Jälleen viisas Hueman sanoi että oli aika taas muutta ja niin he matkustivat 18 päivää saapuen Zacatlaniin jonka löysi toinen johtajista nimeltä Chalcatzin jolle kohta siellä syntyi poika joka sai nimekseen Zacapanzin (niitty) ja tämä tapahtui suunnilleen vuonna 635. He asuivat siellä seitsemän vuotta. Jälleen matkattuaan 18 päivää he saapuivat Tutzapaniin (Tuzan). Checatil joka oli löytänyt Tallpallancolcon maan löysi tämän maan ja hänelle syntyi poika sinä viimeisenä vuotena kuudesta vuodesta, jona he asuivat siellä ja poika sai nimekseen Tuzapanzin vuonna 648. Ja nyt he olivat matkanneet sata vuotta sen jälkeen kun heidät oli pakoitettu pakenemaan.
Nyt he kävelivät 28 päivää Tepetlaan aj asuivat seitsemän vuotta siellä jonka jälkeen he matkustivat 18 päivää Mazatepeciin jossa he asuivat kahdeksan vuota jonka jälkeen he matkustivat 18 päivää Ziuhcohuatl jossa asuivat jälleen kahdeksan vuotta. Sitten he matkustivat Itztachuexucaaan joka oli erittäin vihanta paikka. He asuivatkin siellä 26 vuotta.
Hueman sai heidät kuitenkin jälleen liikkeelle aj kuljettuaan 18 päivää he löysivät erittäin viljavan paikan aj vaikka Hueman sanoi että vain hieman eteenpäin on vielä parempi paikka kansa ei enään halunnut muuttaa. He rakensivat niin ison talon puusta että kaikki amhtoivat sinne sisälle. Vähitellen kuitenkin kansa alkoi perheinä muuttamaan omille alueilleen ollen kuitenkin vallitsijan alamaisia.
Hueman sai heidät Tollanin alueelle aj he rupesivat rakentamaan suurta kaupunkia. Talot olivat puuta mutta sitten he alkoivat myös rakentaa savi aj kivitaloja ja niiden rakennus tekniikka oli heille tuttu jo vanhastaan. Tämä kaupunki on Tulan kaupunki hieman pohjoiseen Mexico Cityn keskuksesta. Kaupunki perustettiin 713. Kansa hajaantui vähitellen ympärinsä, eikä tiedetä kuika kauaksi heidän matkansa suuntautuivat. Voihan olla että kansa sekaantui alkuperäisväestöön.
Näiden johtajien iät ovat myös huomionarvoisia Huemanin ollessa vielä elossa heidän tullessaan Tollaniin viittaa että hän olisi ollut lähellä 200 vuotta vanha. Muutkin johtajat olivat yli sata vuotiaita. Veytia sanoo että usea eli tuolloin 150 vuotiaaksi. Ja on kirjattu usea johtaja joka oli lähemmä 150 vuotias tai ylikin.
Tämä on ollut mielenkiintoinen kirja luettavaksi. Kuitenkin siinä on selvästi sekoitettu joitakin henkilöitä. Ne kaksi seitsemän perhettä on sekoitettu sekä luultavasti myös Mormonin (Hueman?) ja seitsemän perheen tiedot ovat hieman sekaisin. Uskoisin että nämä loppuosan viisaaat Lordiot olivat niitä Mormonin sotaLordeja jotka seurasivat häntä ... eivät välttämättä sukulaisia.
Uskoisin että Mormonin "kansan" alettua hajaantua ja sekottua alkuperäisväestöön ja muutettua ympäriinsä ja etenkin tämän kuoltua Moroni jatkoi pakoaan päätyen lopulta Cumoran kukkulalle kaivaen kultalevynsä sinne. Ehkäpä Huemanin näkemä viljava seutu oli Ohion seutuja jonne kansa ei koskaan päässyt.