View Full Version : VEYTIA: Muinainen Ameriikka uudelleen löydettynä
Kirjoitan lyheyehkön katselmuksen Veytian kirjasta "Muinainen Ameriikka uudelleen löydettynä". Kirja kirjoitettiin Espanijaksi hieman ennen 1778, kirjoittajana Don Mariano Fernandez de Echevarria y Veytia. Vetya oli Espanialainen joka syntyi Puebla de los Angeles Mexico 16 heinäkuuta 1720. Hän oli Espanjan kunikaan Carlos IIIn ystävä. Hän työskenteli asianajajana Espanijan hovissa ja hänestä tuli Kenraali asianajaja (mikä se nyt lieneekään). Hän kirjoiti paljon jo tuohon aikaan ja myöhemmin muutti takaisin Amerikkaan. Hänen käsityksensä Amerikan alkuasukkaista erosi useimpien pappien käsityksestä, jotka uskoivat intiaanien tiedon olevan Paholaisesta ja jotka käskivät hävittää kaikki intiaanien kirjoitukset. Vetyan mukaan intiaanien kirjoituksista sai yksityiskohtaisesti tietää heidän historiastaan, laeistaan ja uskonnostaan. Kirjoituksissa oli käytetty kuvia. Ei kirjoitus oli kuvakirjoitusta (egyptilaiseen tapaan minun huomautukseni).
Vetyan kirjoitukset makasivat käyttämättömän kunnes hänen kuolemansa jälkeen ne painettiin kirjaksi: Historia Antiqua de Mexico.Vetya tunsi hyvin Fernando de Alva Ixtlxochitlin (1578-1650) kirjoitukset. Niin Vetyan kuin Ixtlxochitlinki kirjoituksia löytyy monesta eri Ameriikan historiaa kuvaavasta kirjasta.
Kirjasta löytyy esim:
- S. 40, 48, 49, 50, 192: New Spaniaan ensimmäisenä tullut perhe tuli suoraan Baabelin tornilta kielten sekoituksen aikaan. Ether 1:33-43, 2: 1-55, 2:1-25, 6:1-13
-He muuttivat Baabelin tornilta Jumalan käskyn mukaan.
Selsotus siitä kuinka ensimmäsiet asukkaat muuttivat s.50,51 Eter 2:16,17. 6:4-12.
- Sen mukaan koko universumin aloittaja oli yksi Jumala joka oli kaiken luoja. s.41,44, 2 Nefi 8:13, Moosia 4:9, Alma 30:40
- Maan päällä oli hurja tulva, jolloin vain 8 henkilöä pelastui. s.44, 1 mooses 7:11-13, 17-20
-Aurinko ei liikkunut s.55, 56, Josua 10:13
-Ameriikan esnsimmäisiä asukkait aolivat jättiläiset 56, 557, 138-140
- Nämä jättiläsiet kuolivat suku puuttoon 107 vuotta ennen kuin kristinusko sapui s.143,144 Omni 1:20-22, Eter 15
- Suuria maanjäristyksiä Jeesuksen kuoleman aikaan s.148 3 Nefi 8:5-23(kappalet)
-Quetzalcohuatl tai Jeesus s.152-56 Nefi 11 ilmestyy.
Joitakin Quetzalcohuatlin opetuksia s.163 3 Nefi 11-27
- Opetuksia Jumaluudesta, neitseellinen syntymä, Quetzalcohuatlin opetttamana s.164 Moosia 15:1-5, 2 Nefi 31:21, Alma 7:9-10
-Amerikan alkuperäisväesstö käytti mm. kastetta jonka takoitus oli uudelleen syntymä. 167,168 3Nefi 11:32,33 Moosia 27:25 Alma 5:49
- Amerikan maa pidettiin piilossa muilta kansoilta s.38 2 Nefi 1:8
Mormonihn kirjassa sanotaan: 39 Ja kun se oli tullut heille, minä näin toisia kirjoja, jotka tulivat Karitsan voimasta pakanoilta heille, jotta pakanat ja veljieni jälkeläisten jäännös sekä juutalaiset, jotka oli hajotettu kaikkialle maan päälle, tulisivat vakuuttuneiksi siitä, että profeettojen ja Karitsan kahdentoista apostolin aikakirjat ovat todet.
Mormonin Kirjasta tietämättömille:
MK on Uskonnollistaen tekstien kokoelma kuten Raamattu.
Se katta aikavälin n. 2000 eKr- 420 jKr
Eterin kirja on kertomus kansasta, joka vaelsi Baabelin tornilta Ameriikan mantereelle. ja on siis vanhin kertomus vuodesta n. 2000.
Se kertoo kuinka kaksi muuta kansaa lähti Jerusalemista ja vaelsi Ameriikkaan n. 600 eKr ja kuinka he sitten liittyivät yhteen.
Se kertoo siitä kuinka Jeesus Kristus kävi heidän luonaan ja kuinka silloin oli vuorokauden pimeys, sekä maan järistuksiä, sekä kuinka Jeesus jälleen meni takaisin taivaisiin.
Se kertoo kahden eri kansanryhmän kertomuksen, kuinka he taistelivat toisaan vastaan ja kuinka he taas yhtyivät toisiinsa. Toisen ryhmän ollessa vaaleampi-ihoisia ja toisen tummempi-ihoisia. Lopulta seurasi valtava taistelu jossa toinen kansa (vaaleammat) tuhottiin perin pohjin.
Vuonna 1923 enkeli ohjasi nuoren miehen nimeltä Joseph Smith metalli levyille kirjoitetun ja maahan piilotetun kirjan luokse. Jumalan voiman avulla Joseph Smith käänsi nämä levyt ja julkaisi ne 1830.
Vetyan kirjoitusten ja Mormoninkirjan yhtymäkohdat ovat mielenkiintoisia. Se että Vetyan, tämän arkistosta kaivetuista muistiin panoista tehty kirja julkaistiin Espanijaksi 1836, osoittaa että niiden kirjoittajat eivät ole tienneet toisistaan.
Jatkoa seuraa myöhemmin.
Unski3
09-06-2009, 06:32 PM
Tuo kirja kiinnostaa minua todella paljon. Lähetin joillekkin seurakuntalaisille kopion kirjoituksestasi. Jään mielenkiinnolla odottamaan lisää tietoa kirjasta. Sitä ei varmaankaan ole saatavissa varsinkaan suomeksi.
Hei unski ei ole suomeks ei... ja lisää tulee vähitellen... :)
Veytia kertoo kirjassaan kuinka uskonnolliset katoliset papit halusivat levittää kristinuskoa näille laiskoille pakanoille. Tarkemmin asiaa tutkimatta he hävittivät intiaanien perimää, kirjoja, temppeleitä kuvia, luullen jokaista kuvaa Temppelissä epäjumalaksi. Intiaanit yrittivät piilottaa kirjojaan ja kuvia ja kultaesineitä miten parhaaksi näkivät.
Vetiya kertooettä hänen hallussaan on useita historiallisia esineitä ja kirjoja jotka ovat säilyneet vainosta huolimatta. Hän kertoo että uisea Espanijalainen kirjoittaessaan intiaaneista ei kertonut totuutta vaan satuja ja tarinoita. Hän selittää tutkimus menetelmiään ja kirjallisuuttaan.
Ensimmäsien kappaleen aluissa hän mainitsee maasta joka on veden seassa... ja jonka asukkaitden nimi oli Anahuac. Tämä maa sijaitsi Pohjoise ja Eteläisen meren välissä. Hän myös sanoo että Jumalallinen Sallimus (Devine Providence) piti Amerikian mantereen salassa siihen sti kunnes se "löydettiin". Kristoffer Columbus löysi Etelänpuoleiset maat... 1493 mutta Americo Vespucci joka kuvasi pohjoisAmeriikan rantoja 1497 antoi nimen Amerikalle.
Vetyia ei ota kantaa kysymykseen siitä oliko Ameriikka asuttua jo ennen vedenpaisumusta mutta sanoo että hän on kerännyt paljon todisteita veden paisumuksen jälkeiseltä ajalta. Sen asukkaat olivat ahkeria kulttuurinsa säilyttäjiä niin maalausten, kirjojen kuin levyjen avulla. Vetyia sanoo aineistonsa korjaavan monia Espanialaisten väärinymmärryksiä.
Niinmonien eri kertomusten ja tarujen joukosat on ollut vaikeata löytää totuutta sanoo Vetyia. Hän on kuitenkin tutkimuksissaan tullut siihen tulokseen, että kaikki kansat jotka asuttivat Amerikkaa juotivat juurensa seitsemästä perheestä, jotka lähtivät Baabelin tornilta kielten sekoittamisen aikoihin. He käyttivät yhteistä kieltä jota he kutsuivat Nahuatliksi. Jota nyt kutsutaan mexicon kieleksi (siis Vetyian aikana) He matkustivat näihi osiin maata ja lisääntyivät ja heistä kasvoi suuri kansa ja suuria kaupunkeja.
Tolteekit olivat kaikkein sivistynein kansa ja he kirjasivat ahkeraan historiaansa opettaen lapsilleen kirjoitusat jonka olivat keksineet ja johon kuului hieroglyfejä ja kirjoitus merkkejä. He käyttivät myös erivärisiä narujen solmuja. He käyttivät eläinten nahka akirjoittmiseen sekä papyyrusta. Heidän käytössään oli myös runot ja kertomukset joiden symboolisuus opetettiin myös lapsille. He uskoivat yhteen Jumalaan joka oli tehnyt maan ja kaiken mitä siinä oli nimeltä Tologue Nahuaque. He kutsuivat häntä myös nimellä Ipalnemo joak tarkoittaa Se jonka kautta me elämme ja olemme. Tuohon aikaan tämä oli ainoa Jumala jota palvottiin. Ja vaikka myöhemmin tuli muitakin Jumalai niin he aina uskoivat tähän luoja jumalaan ja nostivat katseensa taivaisiin.
Sama usko tavataan joka puolella Ameriikkaa. Kuitenkin kielitaidottomuus ja muu aiheuttivat paljon väärinkäityksiä Espanijalaivallottajille ja heidän kirjoituksensa eivät olleet veden pitäviä totuuksia. Inkoilla oli Packhackmac joka oli luoja jumala. Heidän perimätietoihinsa kuuluu että tämä Jumala loi miehen aj naisen kauniissa puutarhassa. Näsitä kahdesta sa alkunsa koko ihmissuku. Kuitenkaan syntiinlankeemuksesta ei kerrota. Mutta Vatyia uskoo että tuo tieto on kuitenkin ollut heillä koska hän löysi yhden todella vanhan piirroksen karkealle maguary paperille jossa on aatami aj eeva ja yksi puu jonka vartta pitkin kiemurtelee käärme.
Maalauksen nurkassa on myös naisen pää, he kutsuivat tätä naista käärmenaiseksi (chichuacohuatl) ja myöhemmin rupesivat palvomaan tätä jumalana.
He uskovat että Tloque Nahuaque loi maailman ja maailman luomisesta asti he ovat alkaneet pitää kalenteria (usein pyöreä kiekko). Ensimmäinen vuosi merkittiin nuolenpään hieroglyfillä heidän kronologiansa mukaisesti.
Heidän historiansa kertoo että noin 1717 maan vuoden kuluttua, nuolenpään merikin kuviossa, tapahtui että satoi niin, että koko maan pinta peittyi vedellä, jopa korkeimmat vuoren huiput peittyivät. Vain 8 henkeä pelstui tästä Tlaptlipetlacallisa eli suljetussa talon tapaisessa arkissa. Kirjoituksissaan he kuvaavat sitä tukeista tehdyksi isoksi veneeksi, jonka päällä olevassa kunniakatoksessa näkyy 8 päätä. Ihmissuvun kerrotaan saaneen alkunsa näistä kahdeksasta ihmisestä.
Veytia ei kiellä, että on olemassa muitakin mielipiteitä tuosta vuodesta, mutta hän osoittaa muutaman erimielisyyden johtuvan tuon aikaisen ajankaskun ymmärtämättömyydestä. Mm: Veytialla on kalenteri jonka painatti 1681 tunnettu matemaatikko Carlos de Sigüenza y Gonora. Gonora on laittanut muistiinpanon kirjaan, että nykyinen vuosi on vuosi 5641 maanvuotta ja se on 3985 maanvuotta vedenpaisumuksen jälkeen 289 maanvuotta Columbuksen jälkeen sekä 354 maanvuotta Atzteekkien Mexizinin perustamisesta. Mutta hän sanoo vedenpaisumuksen hänen laskujensa mukaan tapahtuneen 1656, Vetyasta tämä on väärin koska vedenpaisumus oli 1. nuolenpään vuonna ja tämä ajoitus tekisi sen ruo`on vuotena tapahtuneeksi. Veytia toteaa kuitenkin että suurinosa hänen laskelmistaan ovat samat kuin Sigüenzalla joten hän epäilee, että tällä on tullut jokin virhe laskelmissaan tuossa kohdin.
Vedenpaisumuksen jälkeen ihmisten lukumäärä kasvoi nopesti. Sitten rakennettiin suuri muuri eli torni jota nimitettiin Zacualiksi. Francisco Nüñez de la Vega (piispa) kertoo että kaikki Chiapan intiaanit tuntevat kertomuksen Zacualista sekä Tepanahuestesta joka sai Jumalalta käskyn muuttaa tornilta noille alueille. (nimi muuten tarkoittaa onttoa puuta, tulee mieleen ne sukeltavat laivat joita Jeredilaiset käyttivät). Tepanahuesta oli siis Baabelin tornilla sekä omin silmin näki kielten sekoittumisen. Tämän on täytynyt tapahtua maailman vuonna 2133 joka jälleen on 1. nuolenpään vuosi. (52 vuota = vuosikymmen, century=208 vuotta)
Bourdini laskee vedenpaisumuksen vuodeksi 2242 ja kielten sekoittumisen tapahtuneen 2497 maanvuotta. Veytia ei ole löytänyt selitystä tuohon lukujen eroon. Veytian käsitys ajata sattuu yleiten ajatusten puoliväliin.
Kalenteri on mielenkiintoinen, se on jaettu neljään eri kuvioon ensimmäinen on siis Nuolenpää, joka kuvio toistuu 9 kertaa, ennen kuin suraavan kuvion esittämä vuosi alkaa. (Tarkemmin myöhemmin)
Yleisesti tunnettu intiaanien perimätieto Mexicossa: Kielten sekoittumisen aikaan havaittiin 7 perheen puhuvan samaa kieltä, joka oli Nathual ja jota nykyään kutsutaan Meksikon kieleksi. Nämä 7 perhettä matkasivat 102 vuotta kunnes tulivat maahan jota kutsuivat Tlapallan= punainen maa ja jossa oli joki jota nykyäänkin kutsutaan Punaiseksi joeksi eli Colorado joki. Huehuetlapallan oli ensimmäinen kaupunki vedenpaisumuksen jälkeen.
Montezuma kertoi Cortezille monien intiaani johtajien läsnäollessa että hänen esi-isänsä tulivat preimätiedon mukaan idästä laivoilla. Ja saapuivat Mexicoon.
Shagun puolestaan julistaa että Uuden Espanijan Historiassaan, että ryhmä joka oli navigoinut meren yli saapui paikkaan nimeltä Panaco joka on Mexicon lahdessa. Guatemalan ihmiset sanovat periytyvänsä tolteekeista, heidän perimätietonsa sanoo, että ovat juutalaista sntyperää. Nuo juutalaiset olivat lähteneen Palstiinasta tai Arabian siitä osasta, jatkaen Punaisen meren rantaa ja ylittäneet Atlantin. Votanin on sanottu tulleen vanhalta matnereelta. Että Quetzalcoatl palatakseen maahan josta hän tuli matkusti itään ja saavuttuaan Coazacolacoon, Uuden Espanijan priovinssiin Atlanttin rannikolle nousi siellä laivaan.
Löydämme Bourdinin ja Echaverran näkökulman lisäksi toisen tavan maan asuttamiseksi, tavan joka on aivan yhtä vakaasti otettava kuin se että ihmiset olisivat tulleet maahan kannasta myöten pohjoisesta.
Torribio de Benavente Motolinia on kirjoittanut asiasta. Hänen kirjoituksensa ovat säilyneet Escorial kirjastossa. Tekstit kertovat siitä, kuinka Taxcalan asukkaat, sekä muutkin Uudessa Espanijassa kertovat sellaista perimätietoa heidän esi-isistään, että heidän esi-isänsä olivat tulleet Meksikon luoteisrannalta.
Heitä kutsutaan tänään erään suuren kapteeninsa nimellä jonka nimi tarkoittaa olkaluuta: Aculi, Aculuaques. Tämä kapteeni oli kuin toinen Sauli eikä hänen vertaistaan ollut toista (Tulee mieleeni Mormon) Tämä Kapteeni oli niin hengellinen ja hyvä että Texcacon provinssi sai hänestä nimensä. Nauales jotka auttoivat Espanialaisia valloittamaan maan ovat samaa kieliryhmää kuin Mexicolaiset ja hekin sanovat että heidän esi-isänsä tulivat luoteesta.
Heillä oli erikoisia ennustus nuolia, joita he käyttivät ennustamaan voittavatko he taistelun vai eivät eli kannattiko tapella.Tlaxcaltex olivat taistelunhaluista väkeä. Tlaxcaltecsit ovat tulleet lounaasta, mutta sieltä ei ole löydetty Naualesin kieltä eikä siellä tunneta tätä kansaa.
Aikanaan Carthagolaiset seilasivat Gibraltarin ohi ja eteenpäin löytäne viljavia hyviä maita. Heitä kuitenkin kiellettiin sinne enään kuoleman uhalla seilaamasta, koska niin moni oli jäänyt sille tielle.
Monet Espanijalaiset ovat sitä mieltä, että amerikan alkuasukkaiden tavat muistuttivat Mooreja tai juutalaisten tapoja. Suurin osa laskee heidät kuitenkin pakanoihin kuuluviksi.
Huehuetlapallanin kaupunki asutettiin ja sen asukkaat lisääntyivät nopeasti jaq uusia kaupunkeja syntyi. Tämä oli alku suurelle Chichimee valtakunnalle, josta aikanaan polveutui monia monarkioita. He asuivat luolissa ja söivät hedelmiä ja vihanneksia sekä eläinten lihaa ja he tekivät vaatteita eläinten nahasta. Erityisesti tarkasti peittäen häveliään paikkansa vaatteella, jonka nimi oli Maxtili.
Kolme aikakauden (1 aikakausi=104 vuotta) päästä tapahtui että aurinko ei laskenut koknaiseen vuorokauteen ja tuli valtavan kuuma ja hyttyset kiusasivat suurina parvina ihmisiä. Siitä he myöhemmin tekivät kertomuksen että kun aurinko ei laskenut lensivät hyttyset Jumalan luo jan kovistivat Häntä kun ei tehnyt tehtäviään ja sitten purivat jalkaan niin että taas alko tekemään tehtäväänsä. Sisi tapaus sattui vuonna 2549 maan aikaa. Tämä kertomus muistuttaa Josuan kirjan kappaleen 10 (13) kertomusta sekä tapahtuma-ajassa, joka eroaa vain kahdella vuodella, sekä kestossa.
1716 maanvuotta vedenpaisumuksen ja 8 aikakautta auringon pysähtymisestä tapahtui jälleen kovia mullistuksia, piikiven aikakautena. Valtavat hurrikaanit tappoivat tuhansittain ihmisiä vain ne jotka sulkeutuivat luoliinsa pelastuivat. Ja kun he tulivat ulos luolistaan oli kaikkialla paljon apinoita. He eivät olleet koskaan aiemmin nähneet apinoita. Ja koska he olivat menettäneet niin monia ihmisiä he luulivat näiden ihmisten muuttuneen apinoiksi. Ja siitä tuli yleinen usko joka sanoi laiskojen muuttuvan apinoiksi. Tämä tapahtui 3433 maan aikaa. Sanotaan myös, että jättiläisiet joita ennen asusti Anahuacin alueella katosivat myrskyn myötä. Vain muutama pelastui maan sisäosiin. He asuivat Atoyac joen varsilla Tlaxcalan kaupungin ja Pueblo de Los Angelesin välillä. Usea Espanialainen kirjailija kirjoitti näsitä intiaanien kertomista jättiläisistä. Veytia ei ole varma juontavatko jättiläiset juurensa noista seitsemästä perheestä jotka matkustivat Baabelin tornilta kuten muutkin intiaanit vai jostakin muualta. Asiasta on monia eri mielipiteitä. (Olihan mm. Jeredin veli suuri mies Mayan huomautus). Joku arvelee että Jättiläsiet jotka olivat ensimmäisenä siinä maassa kulkivat nopempaa kuin muut ja täten ehtivät asuttaa maan ennen kuin muut veneistä tulivat samalle alueelle. Toisaalta Bourdini uskoo jättiläisten olleen Cainin, Nooan pojan (?) sukua. Ja vaeltaneen Ameriikan mantereelle omia aikojaan.
Muuta asukkaat olivat vain iloisia että jättiläsiet olivat kadonneet koska he olivat raakoja ja laiskoja ja pakoittivat ihmiset tekemään töitä heille ja hankkimaan ruoan heille heidän laiskotellessaan. Tästä alkoin myös ensimmäisen sotajoukon muodostuminen... puolustukseksi jättiläisä vastaan. Massa asuvaista ihmisistä tuli viisas ja työteliäs kansa nimeltä Tolteekit. Tolteekit eivät sietäneet laiskottelua ja karkoittivat laiskat keskuudestaan.
Veytia ei oloem varma millasta kalenteria he käyttivät mutta vuosi alkoi sillon kun jyvät alkoivat pukata vartta maan päälle. Xihuitl oli vuosi ja se tarkoitti uutta ruohoa. Vuoden he jakoivat 23pvn uuteen kuuhun nämä jaettiin puoliksi 13 päivän mittaisiksi jaksoiksi. Päivää jona kuu ilmestyi kutsuttiin Mextozoliztli eli Kuun herääminen. 13 päivän jakson jälkeen tuli Mecochiliztli eli kuu nukkuu. Veytia ei teidä montako tällaista ajanjaksoa oli vuodessa. Myöhemmin heidän omaksuessaan Juløiaanisen kalaenterin he käyttivät edelleen sanaa Metztli eli kuu kuukausista. Maanvuonna 3901 Huehuetlapallanin kaupungissa oli suuri astronoominen kokous jossa he korjasivat kalenteriaan jossa oli huomattu virhe.
Kokouksessa oli läsnä viisaita miehiä pitkistäkin matkoista. Siellä mm. jaettiin ajanjaksot. Ensimmäinen, veden päivä tai aurinko, oli Maan luomisesta Vedenpaisumukseen sitä kutsuttiin Atonatiuh (muistuttaa atonementiä ; huomautua maya). Toinen, ilman päivä tai aurinko, joka oli Vedenpaisumuksesta suureen myrskyyn kutsuttiin Echecatonatiuh. Kolmas aika jossa he nyt olivat tulisi päättymään valtaviin maanjäaristyksiin ja he kutsuivat tätä maan päiväksi tai auringoksi eli Tlakhitonatiuh tai Tlaltonatiuh. (Luulisin Jeesuksen kuolema, huomautus Maya). Neljäs ja viimeinen ajanjakso olisi nimeltään tulen päivä tai aurinko eli Tletonatiuh. Sillon tuli kuluttaisi kaiken. He selittivät tuota päivää sanoilla Tonatiuh eli aurinko ja tonalli joka tarkoittaa auringonkuumuutta. 633 vuotta hurrikaanien jälkeen on kirjoitettu maanjäristyksistä mikä saattaa olla neljännen ja viimeisen ajanjakson ajan alku.
Eräs kertomus kertoo siitä kuinka erästä tulta syöksevästä suuaukkoa muistuttavasta ehkäpä tulivuoren osasta ruvettiin kertomaan, että ne jotka heittäytyvät sinne he muuttuvat Jumalaiksi. Syntyi kova kiistely ja kilpailu siitä kuka saisi olla ensimmäinen. Kiistelyn aikana Cinteotl maissipeltojen Jumala joka myös oli orpo Jumala lähestyi yhtä kilpailijoista joka oli vanha ja sairaaloinen ja jolla oli jatkuvia tuskia ja kysyi tältä miksi tämä ei hypännyt tuleen ja tullut Jumalaksi. Hänhän ei enään tuntisi tuskaa ja häntä kunnioitettaisiin. Mies tuosta innostuneena raahautui tulen reunalle ja työnsi itsensä laidan yli. Kaikki hämmästyivät kovasti tästä ystävällisestä teosta. Ja kansa seurasi kuinka liekit vähitellen kuluttivat hänen ruumiinsa. Sitten he näkivät uljaan kotkan lentävän taqivasta ja ottavan kynsiinsä tulipallon joksi mies oli muuttunut ja sitten se lensi taivaalle asettamaan miehen sinne. Eräs viisaista nähdessään tuon hienon teon ja kuinka kotka vei miehen loistavana taivaaseen... hän halusi myös tuntea tuon onnen ja heittäytyi liekkeihin. Kuitenkin koska liekit olivat jo kuluttaneet sairaan miehen ne eivät jaksaneet kuluttaa viisasta miestä kuin sen verran että hänen tuhkansa jäi näkyväksi ja hänestä tuli kuu ja hänetkin asetettiin taivaalle mutta alempaan paikkan kuin aurinko. ( muistuttaa eri kirkauksia; Mayan huomautus)
Ajanlasku, yleisimmin käytetty: 18 kuukautta. 20 pv jokaisessa sen lopussa Nemotemi= 5/6 päivää (6 karkausvuotena). Kuukausilla oli eri nimiä aivan pienelläkin alueella.
Chichimectl oli suuri valtakunta joka, näin kerrotaan, sai nimensä sen johtajan mukaan. Nimi oli Chichen tai Cichen joka tarkoittaa vahvaa, oikeudenmukaista miestä. Veytia sanoo että tälläista käytäntöä hän tietää vain tapahtuneen Egyptissä jossa johtajat saivat nimensä Pharaon mukaan, Perisassa Sahin ja Roomassa Cesarin mukaan. Jotkut ovat arvelleet että nimitys tulee sanoista chichina joka tarkoittaa imeä ja mecaytol joka tarkoittaa verta, siis verenimijät. Veytian mielestä tuo ei sovi koska keksustellessaan alkuasukkaiden kanssa hän on saanut selville että heidän historiansa ei sisällä tuota iljettävää ihmisen veren imemistä jota jossakin maapallolla on olut. Eikä nimi stäpaitsi olekkaan Chichimecaytol vaan Chichimekatl. Paremminkin se tarkoittaa Chichenin jälkeläiset. Texacon alueen valtiaat ylpeilivät sillä että he olivat tätä vanhaa hienoa, oikeudenmukaista sukua. He olivat rauhaa takastavia ja veriuhrit tulivat kuvaan paljon myöhemmin.
Myöhemmin, ajamlaskun muuttumisen jälkeen osa tätä kansaa muutti pitkin rannikkoa mm. Puebla de Los Angelesin suuntaan. Ennen heidän sinne muuttamistaan siellä oli aunut jättiläisiä. (Mayan lisäys:Luin jostakin seuraavaa erään asiaa tutkinene henkilön kertomana: Ensinnäkin länsirannikon sarista tai rannikolta on löydetty valtavia ihmisen luita. Eräs paikka jota kutsuttiin kanootiksi siellä on tänäpäivänäkin luola jota nuo kanootti ihmiset valvovat. Se luola on pyhä ja ne jotka sinne menvät ilman lupaa, lupaa taas ei anneta kai kellekkään, ehkä jollekin vartioiden pomolle... ne tapetaan. Tämä tutkija pääsi sinne sisään ja myöhemmin hänen oppaansa tapettiin. Häntä ei tapettu, koska kanootti ihmiset eivät tienneet hänen nimeään. Luolassa hän ehti nähdä luita, jotka olivat puolet pidempiä kuin hänen luunsa. Tuolta länsirannalta on muuten nykyäänkin löytynyt useampia erittäin pitkiä ihmisiä) Jättiläisistä kerrotaan että he olivat ne jotka jäivät jäljelle kun ne kauheat myrskyt iskivät ja lopulta kaikki heidän naisensa kuolivat eivätkä he enään pystyneet lisääntymään. Veytia kertoo nähneensä monia tällaisia isoja luita. Ne olivat ihmisen luita joka oli 3-4 yardia pitkiä.
Jättiläisten siellä asuminen on ollut niin tunnettua, että tuskin löytyy espanijalaisten historioitsijoiden kirjoitusta jossa sitä ei olisi mainittu. Sitäpaitsi luita oli n iin paljon näkösällä että jo ne itsessään todistivat asiasta.
Veytia keskustelee aiheesta että olivatko nämä jättiläiset lähtöisin niistä seitsemästä perheestä jotka aikanaan tulivat maahan Baabelin tornilta. Alba Ixlilxochitil kirjoittaa tutkimuksissaan että he olivat lähtöisin noita seitsemästä perheestä. (Jeredilaiset muuttivat hitaasti nähtävästi silkkitietä pitkin jan lopulta meren yli. Heillä oli mukanaan yksi laiva jossa oli meren kaloja, siis varmaankin makean veden kaloja, joita Jumala käski heidän istuttaa sinne minne he tulisivat). Veytia tekee johtopäätöksen että nämä jättiläiset olivat myös Aatamista ja Eevasta lähtöisin ja heidän pituutensa johtui vain samoista seikoista, kuin esim ihon väri tai hiusten väri. Eli luonnon valinnasta. Intiaanit todistavat myös että Tolteekit olivat lähtöisin niistä seitsemästä perheestä.
Isä Zarate kertoo että hän näki erittäin pitkän naisen Cinoguahua saarella. Nainen oli noin kaksikertaa pidempi kuin tavallinen mies. Miehetkin tuolla olivat pitkiä. Tämä osioittaa että intiaaniem kirjoitukset, joissa he sanovat joen varrella asuvista, että he ovat Tolteekkien jälkeläisiä saataa ollakin oikein. Nämä Tolteekit olivat kuulemma erittäin laiskoja eläen päivästä toiseen vain ruokaa etsien.
Olmekit olivat seuraavia, jotka tulivat maahan ja Tolteekien ja Olmekien kieli oli niin lähellä toisiaan että he ymmärsivät toisiaan, vaikak ne olivat aivan eri kieliä. Tämä on vahva todiste siitä että Olmekit ja Tolteekit tulivat samasta kantaisästä.
Veytia kertoo intiaanien kirjoittamasta kirjasta jonka omisti. Se alkoi: Tämän maan ensimmäiset asuttajat olivat Tolteekit ja heidän jälkeensä tulivat Olmekit ja Xicalancas. jotka asettuivat asumaan nykyisen Los Angelesin tienoille Atoyac joen rannalle, josta he löysivät muutamia jättiläisä, jotka olivat säilyneet uuden ajan saapumisen aiheuttamista mullistuksista.
Tämä tosin puhuu hieman vastaan kirjan seuraavaa lausetta jossa kerrotaan kuinka Tolteekit pakenivat isänmaastaan kapinansa seurauksena ja kuinka he pitkän matkan jälkeen saapuivat tuohon maahan ja asettuivat asumaan sinne ja kuinka heillä oli valtiaita ja kuinka he lopulta tuhosivat itsensä.
Vaikka aiemmin sanottiin että muuttoliikettä ei ollut ennen ajan laskun muuttumista, niin kuitenkin joitakin perheitä saattoi muuttaa ja ne olivat varmaan niitä joita olmekit tapasivat tuon joen rannalla. Veytian mielipide on että Perun aikaisimmat asukkaat periytyvät myös Tolteekeistä.
Muutama vuosi kalenteriin tehtyjen muutosten jälkeen lähtin rannikolat kolme ryhmää. Olmecatl, Xicalancatl, joista on vaikeata sanoa olivatko he alunperin yksi kansa joak sitten jakaantui kahdeksi ottaen johtajansa nimen vai kakis erillistä kansaa ja Zapotecs. Tieto näistä ryhmistä on kovin vähäinen,että on mltei jäänyt huomiotta se tosiasia, että he tulivat maahan mereltä. He matkustivat lautoilla ja kanooteilla Veracruzin tienoille, jossa tulivat maihin. Atoyac joen rannoilla he tapasivat joitakin jättiläisä, jotka olivat vajonneet sodomian harrastamiseen. He olivat julmia, pelottomia ja ylpeitä ja herättivät kauhua noissa kansoissa. Tulijat pitivät jätiläisille juhlan ja juottivat heidät niin kännniin, että he vain makasivat päihtyneinä, jolloin heidät tapettiin viimeiseen mieheen n. vuonna 3979 maailman aikaa.
Nämä kolme kansaa asuttivat omat erilliset alueensa ja lisääntyivät nopeasti. Nähtävästi heillä oli useampia kaupunkeja, joita johtivat oma Lordinsa ja jotka auttoivat toisiaan tarvitessa. He olivat työteliäitä ja harrastivat maanviljelystä jo ennen Tolteekkejä ja olivat nähtävästi samaa perua. He asuivat taloissa, ei luolissa kuten Chicimecs. 1545 eräs meztitsi kertoo nähennsä Omekkien kaupungin joka oli todella taidokkaasti tehty kivestä. Heidän kielensä oli nathual jota nykyään kutsutaan meksikon kieleksi. He osasivat kutoa ja kutoivat pellavasta sekä käyttivät eläinten nahkoja ja karvaa.
Kaupunkien aj paikkojen nimistä ei teidetä onko ne muutettu myöhemmin sillä silloin puhuttiin ainoastaan chollolanin kaupungista, joka oli suuri kauppakeskus. Se oli valtavan kokoinen ja siinä sanottiin asuvan lukemattomia ihmisiä.
Olmecit rakensivat valtavan korkean tornin. Se oli spiraalin muotoinen ja tehty pienistä kivistä ja tiiliskivistä joihin ... yllätys yllätyus on sekoitettu olkia! Se tuhottiin kohta valmistumisen jälkeen, mutta rakennettiin uusiksi ja myöhemmin sen päälle tehtiin temppeli Quezalcohuatlille ja sitten Our Lady lle ja tänään siellä on Marian kuvapatsas.
Quetzalcohuatlista kertovat monet Etelä Ameriikan eri kansoista kirjoittaneet. Heidän on ollut vaikeata ymmärtää mikä kerrotusta on totta ja mikä tarua. Häntä kutsuttiin myös nimillä Cocolcan ja Hueman. Hän tuli noin vuonna 63, 30 vuotta suuren auringon pimennyksen aj valtavan maanjäristyksen jälkeen.
Isä Torquemada sanoo hänen iolleen Tollanin kunigas, mutta Tollaninvaltio syntyi vasta myöhemmin ja useimmat intiaanien itse kertomat kertomukset sanovat että hän ei ollut kuningas.
Intiaaneille oli kolmiyhteys tuttu käsite ja esim. useassa paikassa Väli-Ameriikassa palvottiin yhtä Jumalaa jolla oli kolme nimeä. He palvoivat Isää (Tota; meidän isämme) ja Poikaa (Teopilzin; meidän poikamme) ja Pyhää Henkeä (Yolometl; heidän sydämensä). Myöskin risti oli heille tuttu ja sanotaan että Quetzalcohuatl toi ristin maahan ja opetti sen merkityksestä.
Herera sanoo että kun Grijalva löysi "uuden espanijan" hän kutsui tätä siksi koska siellä oli niin monia kalkkitaloja sekä ristejä. Muutenkin oli maassa useampia ristejä joiden alkuperä ei ollut kenenkään tiedossa. Eräs oli risti jota herettiläinen Francisco Drake yriti polttaa mytta ei onnistunut edes kolmella yrityksellä. Vaikka risti heitetiin tuliseen pätsiin se säilyi entisellään. Toinen oli laiverrettu erään luolan kattoon täysin mahdottomaan paikkaan shakkilaudan tapaiseen suureen kaiverrukseen. Risti on Sierra Meztitslanissa, Shakkilaudan tapaisesti tehdyn ruudut ovat toinen kallion värinen ja toinen sininen ja hämmästyttävää on että tuo sininen väri on pysynyt sinisenä. Veytia tapasi yhden 140+ ikäisen miehen lähistöllä joka kertoi ristin olevan ikivanha ja hänen vanhempansa ja isovanhempansa jo tunsivat sen. Risti on kaiverrettu tumman sinisee ruutuun ja siinä on oikealla kilpi jossa on viisi valkoista palloa Jeeuksen viiden haavan merkiksi. Vasemmalal on valkoinen tähti. Veistos on edelleen siellä mutta niin vaikeapääsyisessä paikassa että moni ei ole sinne mennyt. Intiaanit palvoivat ristiä jo ennen Espanialaisten tuloa.
Kertomuksia valkopartaisesta miehestä joka pukeutui valkoiseen nilkkoihin asit ulottuvaan tunikaan, joka joskus oli täynnä,punaisia ristejä, olivat tavallisia Väli-Ameriikassa ja Perussa. Hän opetti intiaaneille katumusta ja paastoa sekä kolmiyhteyden mysterioita sekä neitseellistä syntymää.
Kirjassa kerrotaan siitä kuinka Espanialaiset, kun eivät osanneet ääntää oikein muuttivat paikannimiä itselleen sopivimmiksi. Quauhtolco tarkoittaa paikkaa jossa kumarretaan pylvästä sen nimeksi Espanialaiset vaihtoivat; Guatulco.
Isä Gregorio Garzia kertoo että Dominikaanien tullessa Zapotexin provinssiin heillä oli oma Raamattunsa joka oli kirjoitettu heidän kuvakirjoituksellaan jonka he aina opettivat lapsilleen jotta he voisivat lukea kuvakirjoitusta. Tämä kirja oli erittäin vanha. (Mormonin Kirja tulee mieleen)
Hän kertoo myös että kun Isä Alfonso de Escalona San Fransiscosta kulki läpi Nepajan kaupungin (Nefin kaupunki???) Huaxacan provinssissa Santo Domingon pappi näytti hänelle charts (karttoja) joihin oli kirjoitettu joitakin kohtia jotka olivat samoja kuin kristinuskossa. 1. Ihmisen luominen 2. Paratiisista karkoitus 3. vedenpaisumus 4. Baabelin torni 5. inkarnatio 6. syntymä (neitsyt syntymä) 7. kärsimys 8. Kristuksen kuolema 9. Apostolit joiden tehtävänä oli sanan julistus.
Herera kertoo myös komikulmaisesta kivestä joka on löytynyt Hondurasisat jonka joka kulmassa on kaiverrettu kasvot. Kivi on erittäin vanhaa perua ja sen alkuperää kysyttäessä annettiin monia eri kertomuksia jotka osoittavat että he itsekkin olivat joko kadoittaneet totuuden niiden alkuperästä tai he eivät uskaltaneet kertoa sitä valloittajilleen.
Vaikka moni asia onkin joutunut hukkaan muistavat intiaanit että Quetzalcohuatl opetti heille monia asioita. Ennen hänen tuloaan intiaanit uskoivat yhteen Jumalaan kaiken luojaan, mutta heilläei ollut Temppeleitä eivätkä he rukoilleet tai muuten esittäneet uskoaan. Kun Quetzalcohuatl tuli hän opetti ihmiset rukoilemaan muualla, kuin kotonaan (Rupesivat rakentamaan Temppeleitä). Hän opetti heitä nöyrästi ylistämään Jumala ja syömään yhteisen aterian tiettyinä päivinä. Pyhä risti tulisi panna näkyvään paikkaan merkiksi heidän palvonnastaan sekä ristiinnaulitsemisen ja katumisen ja voiton muistoksi.
Hän antoi tietoa kolmiyhteydestä ja kolmikulmaisesta kivestä kuten se mikä löytyi Cerquinistä jossa joka kulmasa olevat kasvot ovat saman laisia ja kuinka edellä mainituisa kartoisa ja kirjasa oli säilytettynä kaikki tieto.
Gregorio Garcia kirjassaan "Preaching the word in New Spania" sekä Antonio Remesal kirjassaan "Dominicos de San Vincete de Chiapan provinssin historia" Kertovat kuinka intiaanit kertoivat uskovansa Taivaan Jumalaan joka vaikak oli yksi sisälsi kolme persoonaa. Ensimmäinen Izona (kaiken luoja) toinen Bacab
joka oli Izonan poika joka synbtyi neitsyestä nimeltä Chibirias joka on Jumalan luona Taivaissa ja kolmas Echuah.
Eupoco ruoskitutti Bacabin ja asetti orjantappura kruunun tämän päähän ja lopulta sitoi hänet ristiin, hän tappoi Bacabin. Hän oli kujollut kolme päivää ja sitten nousi kuollesita ja nouisi taivaisiin Isänsä kanssa. Sen jälkeen tuli Echuach maanpäälle ja täytti sen kaikella mitä tarvitaan. Hän sanoi että myös Lordit opettivat noita sanoja lapsilleen ja että 20 miestä tuli maahan hyvin kauan sitten ja opetti näitä asioita. Heidän johtajansa nimi oli Cocolcan ja he olivat pukeutuneet pitkiin viittoihin ja sandaaleihin ja heillä oli parta. Nämä samat miehet opettivat heitä paastoamaan ja tunnustamaan syntinsä.
Ciapan Piispa antoi Fransesco Hernaddezin tehtäväksi kerätä tietoja intiaanien uskonnollisesta elämästä ja tuo on mitä hän löysi. Sen voi myös todistaaa todeksi Herera sekä Salazar ja moni muukin. Voimme päätellä että he uskoivat yhteen Jumalaan joka oli kolme persoonaa joista yksi tuli maanpäälle syntyen neitsyestä ja Cocolcan opetuslapsineen opetti tätä ihmisille.
Salzar uskoo myös noiden kolmen nimien muuttuneen vuosien aikana kirjoitustavan ja ääntämisen erilaisuuden vuoksi. Bacabin hän arvelee tulleen sanastas Abba ja Izona sopisi paremmin Pojaksi ja on saattanut olal Icon eli kuva, Echuah tasen voi olla muuttunut sanassta Haruach joka tarkoittaa henkeä ja Chibrias; Maria
Hereran mukaan Cocolcan tuli lännestä kahden muun seuraamana. Oliko Cocolcan Quetzalcohuatl ei ole aivan selvää koska intiaanit antavat Cocolcanille aikaisemma ajoituksen. Herera kertoo hänen hallinneen Izamalissa ja perustaneen Mayapanin kaupungin. Jotkut kertovat hänen palanneen Mexicoon ja että hänen opetuslapsensa vaelsivat saarnaamassa Olmekeille ja Xicalnacaseille.
Oikeastaan Cocolcan ei ollut hallitsija vaan kaikkitottelivat häntä halusta, koska hän oli niin oikeudenmukainen. Hän oli tulokas eikä maan alkuasukas ja perusti Mayapanin kaupungin jonne valitsi yhden opetuslapsistaan johtajaksi. Kaikki meni hyvin kunnes kasna alkoi mennä väärille teille ja tulla ahneeksi ja vallanhimoisiksi.
Ei voi tulla kuin siihen johtopäätökseen että tuo opettaja oli evankelinen opettaja, niin monia tapoja ja seremonioita ja oppeja hän opetti jotka olivat aivan samat.
Quetzalcohuatl opetti heille erityisen avioliitto seremonian ja että avioliitosta ei voi erota, se on ikuinen. Hän opetti heitä pelkäämään syntiä, murhaa, varkautta ja muuta mikä on kiellettyä kaikkialla maailmassa. Kuten myös aviorikosta, valehtelua, uskottomuutta ja juoppoutta, kewhoittaen kaikkia hankkimaan vain yhden vaimon ja naisia yhden miehen ja että kun heidät kerrran oli yhdistetty heitä ei voitu enään erottaa.
Heillä oli koululaitos ja jopa neitsyeiden kouluja oli siellä täällä joten tytötkin saivat opetusta ne olivat edelleen toiminnassa kun Espanijalaiset tulivat maahan.
40 päivän paastokin opetettiin muinaisille intiaaneille tuon salaperäisen miehen kautta. Moni ajattelee että tuo mies olisi ollut Katolilainen Pyhä Tuomas.
Espanialaisten saapuesas he havaitsivat muitakin tapoja jotka olivat käytössä, kuten kasteentapaisen toimituksen jossa käytettiin puhdasta vettä joko kastettavan valelemiseen tai upotukseen. Rukoillen annettiin kastetulla uusi nimi. Toimituksen nimi on suomennettuna "uusi syntyminen". Tämä tapa oli niin syvästi kunnioitettu ja raklstaettu että kukaan ei halunnut olla ilman sitä. He uskoivat toimituksen auttavan heitä olemaan hyviä ja suojelemaan paholaiselta ja saavuttamaan kunnian jonka he halusivat. Se voitiin saada kolmevuotiaasta ylöspäin kahteentoista vuoteen asti.
Kastepäivä ei saanut olla päivä jolloin jotakin pahaa oli tapahtunut perheessä, esin onnettomuus ym. heidän isänsä paastosivat KOLME päivää sitä ennen jolloin seksi oli kiellettyä ja papit puhdistivat kodin heittäen paholaisen ulos.
Kaaste itsessään tapahtui niin että lapsen päänpäälel laitettiin kangaspala ja papit kysyivät isoimmilta lapsilta olivatko nämä tehneet syntia ja synti olitunnustettava ja sitten lpaset siunattiin sivellen heitä joillakin hyssopeilla ja siten heidän otsansa kasteltiin vedellä sekä ksvojensa piirteet, smoin heidän sormiensä välit hiveltiin vedellä ja isojen varpaiden väliä. Ja lopuksi neljän päivän ajan oli seksi kielletty.
Joissakin paikoissa lapsi valeltiin vedellä seitsemän päivän vanhana. Samaalla heille annettiin nimi. 40 päivän päästä lapsi vietiin Temppeliin jossa pappi antoi lapselle sukunimeksi jonkun jumalan nimen.
Joissakin paikoissa kymmenen päivän ikäinen lapsi upotus kastettiin ja hänelle annettiin nimi.Quetsalcouthuatl opetti nämä toimitukset intiaaneille. Isä Torquemade kertoo tavasta jossa lapsen syntymän jälkeen pidettiin kodissa tulta yllä neljä päivää antamatta sen sammua ja sitten lapsi ojennettiin liekkien yli jollekin. Tämä oli vanha Hebrealainen tapa joka juontaa juurensa Hamiin (siitä on kirjass no 13, jota minulla ei ole).
Käytössä oli myös synnintunnustus jossa synnin tehnyt tunnusta syntinsä papeille tai paille, jotka eivä missään tapauksessa saaneet kertoa tuosta synnistä kenellekkään tai heitä rangasitaisiin kovasti. Synnin tunnustanut sai myös rangaituksen papilta jonka otti vastaan nöyrästi.
Heillä oli myös luostreita. Kaikkein tunnetuin tapa oli leivän ja sen juoman jota he käyttivät viinin sijasta joka oli uhri jonka he nauttivat juhlallisesti. He uskoivat koko taikinan muuttuvan Jumalan lihaksi ja söivät sitä. Ennen tuota juhlaa he pastosivat 40 päivää ja yötä. Leivän ja joman nauttimisen jälkee he paastosivat vielä puoli päivää olemalla syömättä tai juomatta aj he piilottivat veden lapsiltaan.
Jotkut jopa uhrasivat miehen sitoen tämän korkealle ristille ja ampuen tätä nuolilla. Toisen miehen he sitoivat alemmaksi ja katkoivat tämän jäsenet.
Myös poikien ympärileikkaus oli tapa jota toimitettiin mm. Coazacoalcon ja Ilutan alueilla.
Pyhä Tuomas ... Quetzalcohuatl??
Bourdini yritti 1750 saada käsiinsä kirjaa jonka oli kirjoittanut henkilö nimeltä Carlos de Sigüenza, jonka kirjoittamassa kirjassa hän oli kuullut, että olisi tästä enemmän, mutta hän ei koskaan saanut kirjaa käsiinsä.
Hän käänsi mimen kaksi osaa seuraavasti: Quezall=riikinkukko ja Cohuatl = Käärme. Hän sanoo monien nimien olleen tuolloin allegorisia ja arveli, että näin on tämän nimenkin laita. Huomautus: Pyhän Hengen merkki oli euroopassa kyyhkynen. Ameriikassa olisi paremminkin riikinkukko tuollainen Pyhä lintu.
Lous Becerra Tanco selitti nimen näin: Nimi käännettynä on Didymus joka hebreaksi tarkoitta kaksonen. Cohuatl tarkoittaa käärmettä ja allegorisessa mielessä kaksosta koskaq käärmeet allegorisessa mielessä aina synnyttävät kaksosia. Eikä silloisesa kielessä ollut muuta kaksoista tarkoittavaa sanaa kuin tua ja Coatl. Monikossa he sanovat cocoa tai cocome. Qn opetuslapsia kutsuttiin cocomes. Cocolcan oli cocomesien johtaja. Hänen seuraajansa valittiin hänen opetuslapsistaan ja heidän jotonsa säilyi niin kauan kunnes he antoivat pahuudelle vallan itsessään.
Muutama vuosi ennen espanijalaisten saapumista eräs heidän pappeuden haltijoistaan Chilamcambal ennusti tuon espanialaisten tulon.
Myös Filippiineitä löytyy Pyhän Tuomasksen tuomaa tietoa (mikäli se oli Pyhä Tuomas). Häntä kutsuttiin myös Huemaniksi sanoista Huey joka tarkoittaa suurta ja Maitl joka tarkoittaa käsi. Suuria käden jälkiä on nähtävissä Perussa mustassa kiviseinässä valkoiset käden jäljet sekä eräässä sillassa Meksikossa.
Veytia järkeilee että koska perimätieto kertoo 11 apostolista niin miksi ei se olisn mahdollista että Pyhällä Tuomaaalla olisi ollut 11 apostolia apunaan, niin evankeliumia sarnattiin kuten muuallakin profeetan ja 11 apostolin avulla.
Anachuacin maan kuuluisin kaupunki oli Chollolan. Tämä kaupunki oli kuuluisa korkeasta tornistaan, jonka sen asukkaat olivat tehneet kansansa kunniaksi. Se julisti että sen maan ensimmäsiet asukkaat olivat olleet Olmkkejä. Se oli pyöreä muodoltaan ja korkea. Se oli rakennettu lisäämällä maata kerroksittain sen ympärille. Bourdinin löytämät paperit osoittivat että se oli päällystetty valkoisella muurilastin tapaisella mutta siitä ei ole enään mitään jäljellä. Se sijaitsi keskellä kaupunkia. Kaupungin ihmiset tekivät taloja koska siellä ei ollut mahdollista kaivaa luolia asunnoiksi koska maa oli tasaista.
Uskotaan, että Pyhä Tuomas oli siellä 4 kuukautta opettaen ja saarnaten Jeeusksesta Krsituksesta. Hän opetti että kerran tulisi aika, jollon kaikkialla koko maailmassa opetettaisiin sitä uuta lakia jota hän heille nyt opetti. Hän opetti että valkopartaisia miehiä tulisi idästä ja veisivät heidän kaikki kalleutensa eräänä vuotena jota merkittiin kaislalla tai ruoolla ja he pakottaisivat heidät kaikki hyväksymään evankeliumin. Hän myöskin sanoi että muutama päivä hänen lähtönsä jälkeen heidän korkea torninsa tuhoutuisi, ja niin kävikin, kun suuri maanjäristys iski kaupunkiin.
Quetzalcohuatlia kunnioitettiin ja hänen opetuksiaan alettiin totoeuttamaan käytännössä. Etenkin he palvoivat ristiä, Cholulan Temppeli jonka Espanialaiset löysivät erittäin hyvin säilyneenä sisälsi mm puisen ristin (Ruumiidemme elämän puu; käännettynä suoraan). Sinne virtasi myös pyhiinvaeltajia kaikkialta Väli-Ameriikasta. Kuitenkaan ei löydy mistään tietoa että he aikaisemmin olisivat palvelleet muuta kuin kaiken luojaa, Tolgue Nahuaqueta. Heidän opetuksistaan löytyi siis myöhemmin kolma jumalaa: Quiahuitzteotl Joka tarkoittaa puun jumalaa; Chicahoalizteotl voimaksa ja voimallinen jumala ; Tonacaquahualizteotl sateiden jumala joka antaa kasvun ja lisääntymisen voiman. Konkistatoorit löysivät monia ristejä ympäri Ameriikkaa koska siitä oli jo opetettu intiaaneille aiemmin. Toltekien johtama Cholotoltekien kansa joka koostui toltekeistä ja Olmekeistä rakensi jälleen korkean tornin, mutta kerran kun he vähiten saattoivat arvata se tuhoutui yhtenä yönä. Sillon ei olut tuulta eikä maanjäristystä ja se aiheutti suurta pelkoa kansassa ja he eivät enään koskaan uskaltaneet rakentaa uutta tornia. Oikeastaan sen tornin rakensivat Olmekit vaikka historia väittää että sen rakensivat toltekit. In Cholula the temple has been build twice just like in Jerusalem and in both cases after the second distruction they have not dared to build it again.
Viimeisessä kappaleessa kerrotaan kahdesta suuresta johtajasta nimeltä Chalchltzin ja Talcamihzin, jotka olivat Tolteekkien jälkeläisiä. Heidän sanotaan nousseen kapinaan. Kertomus ei kerro oliko kapina Tolteekkien johtajaa vaiChichimec hallitsijaa kohtaan, mutta sota kesti 13 vuotta. Kunnes heidän oli pakko lähteä kaupungistaan. He pakenivat miteh parhaaksi näkivät jotta eivät joutuisi rangaistavaksi. He pakenivat perheineen Tollaniin asti ja heihin liittyi muitakin pakenijoita jotkja nähtäva¨sti eivät halunneet jäädä tuon toisen vallan alle. Näiden kahden lisäksi mainittiin 5 muuta "Lordia" Chechatal, Cohuatzon, Mazachouatl, Tlapalhuiz ja Huiz. He muuttivat 60 kielen päähän paikkaan jossa muitakin sukulaisia liittyi heihin etenkin Tlaxicoluicaninn kaupungista. He antoivat paikalle nimeksi Tlapallan koska paikka josta he olivat lähtöisin oli nimeltään Tlapallan. Myöhemmin he kutsuivat tätä kaupunkia pikku Tksi erottaakseen sen heidän isiensä kaupungista (Jerusalem???). Tämä tapahtuin noin vuonna 604jKr. Sodan aikana ei kukaan mies "lähestynyt vaimoaan" Nähtävästi jotta heillä ei olisi hiudastavana elementtinä raskaista naisia ja imeväisiä.
Veytia sanoo että on luultavaa että kaikki Etelä Ameriikkalaiset ovat peräisin näistä 7 perheestä jotka sinne aikanaan muuttivat Baabelin tornilta. Ja joiden kieltä ei oltu sekoitettu. Sitten hän sanoo että intiaanien historia on sekoittanut kahden sinne tulleen perheen historiaa niin että on vaikeata tietää kumman perheen historiasta on puhe. Tolteekkien alkuperhe muodostui myös seitsemästä perheestä. (Laman, Lemuel, Nefi, Jaacob, Josef, Ismael, Soram ... sam joko sai vain tyttäriä, tai hän ei ollut lainkaan naimisissa).
Tarkemmin myöhemmin...
Jatkoa
Tolteekit ja Aculhuat sanovat polveutuvansa seitsemästä perheestä jotka asettuivat asumaan alueelle (Lehin porukka?), kun taas Mexicolaiset ja Michoacanilasiet sanovat polveutuvansa niistä seitsemästä perheestä jotka asuivat luolissa (Jaredilasiet?)
Muunmoassa Bourdini sekoittaa nämä perheet keskenään. Baabelista tulleet seitsemän perhettä olivat sisi eri porukkaa ja on kaikkien intiaanien esi-isä kansa. Sen sijaan vain pieni osa kansasta polveutui noista seitsemästä nimellä mainitusta johtajasta jotka siis saapuivat myöhemmin... mutta heidän kertomuksensa sekoittuvat toisiinsa koska heitä molempia oli seitsemän.
(On muuten mielenkiintoista että kysymyksessä on 7 luku joka on lukemattoman luku, eli kuten Veytia sanoo he yrittivät saada aikaan lukemattoman kansan paljouden thon 7 perheen kautta.)
Jatkuu vielä
Unski3
11-20-2009, 10:06 PM
kääntää näitä tekstejä. olen kopioinut kaikki talteen ja vähän korjannutkin kielioppivirheitä. Kiireessä tahtoo tulla noita lyöntivirheitä kun ei aina osu oikeaan kohtaan:p. Hyvää jatkoa työllesi.
Kiitos Unski näin todellakin on... ja myös välillä tullaan häiritsemään kesken ajatuksen... eli joku lause voi olla hieman vaikeasti ymmärrettävissä kun ajatus on saatu harhailemaan muualla! Puhumattakaan että kun työpäivän päälle vielä yrittää saada aikaan järkevää käännöstä..... :eek:
Jos sinulla näkyy kirjoituksissani se muokaa, niin voit myös korjata virheitäni suoraan tännekin! Jos ei nii tarvitsee järjestää, että näkyy! :p
Saan sen käityksen että nämä seitsemän perhettä muuttaessaan tälle alueelle hyväksyttiin heti siellä olevan kansan johtajiksi koska heillä oli hyvä järjestys keskenään sekä koska he osasivat johtamisen taidon. . Heidän joukkoonsa kuului eräs vanha mies jota nimitettiin Huemaniksi. Joskus tämä Hueman on sekoitettu Quezalcohouatliin koska heitä molempia kutsuttiin Huemaniksi, joka tarkoittaa suuret kädet, joka puolestaan viittää siihen että ko henkilö oli voimakas (psyykkisesti), kyvykäs ja viisas. Kaikki kunnioittivat tätä Huemania ei ainoastaan hänen ikänsä tähden vaan hänen viisautensa, kehittyneisyytensä sekä varovaisuutensa täheden. Hän tiesi valtavasti tähtitieteestä. Kuitenkin tämä mies sanoi että heidän oli muutettava edelleen koska heidän vihollisensa ajoivat heitä takaa ja saatoivat tulla sinne koska tahansa estäen heitä elämästä rauhassa ja kaikki heidän energiansa tuhlaantuisi siihen että he yritäisivät puolustautua vihollisiaan vastaan. Puhuttuaan Lordeilleen he liikuttuivat ja ymmärsivät että heidän oli muutettava mitä pikimmin ja niin he lähtivät kaupungista n. v. 596jKr.
He kävelivät 12 päivää itään jättäen kuitenkin joitakuita siihen kaupunkiin josta he lähtivät siltä varalata että jos he tapaisivat vihollisia he voisvat palata kaupunkiin. He saapuivat Hueyalaniin ja asuivat siellä nekjä vuotta viljellen maata. He tapasivat Couzonin joka antoi tuon nime alueelle.
Tämän jälkeen he marsiivat 20 päivää itään ja perustivat Xaxilicon kaupungin. He asuivat siellä 8 vuotta ja jälleen matkasivat jälleen 20 päivää merenrantaa pitkin pysähtyen Cimalhuacan Atencoon viiden vuoden ajaksi. Joka paikassa he viljelivät maata ja vaurastuivat ja johtivat sen maan asukkaita. Heidä totettiin kaikkialla hyvin vastaan. Jälleen eh matkustivat 18 päivää itään saapuen Toxpamiin. siellä he lepäsivät viisi vuotta ja jälleen matkustivat ja 20 päivän kävelymatkan jälkeen he saapuivat rannikolle. Quiyahuitztlan Anahuac ja joutuivat rakentamaan lauttoja ylittääkseen muutamia syviä jokia ja merenlahtia. He antavat kunnian paikan löytämisestä Tlacamihtzinille joka oli toinen kahdesta suuresta johtajasta (Mormon, Moroni). Sitten he löysivät hyvän maan aj asuivat siellä 6 vuotta viljellen maata. Jälleen viisas Hueman sanoi että oli aika taas muutta ja niin he matkustivat 18 päivää saapuen Zacatlaniin jonka löysi toinen johtajista nimeltä Chalcatzin jolle kohta siellä syntyi poika joka sai nimekseen Zacapanzin (niitty) ja tämä tapahtui suunnilleen vuonna 635. He asuivat siellä seitsemän vuotta. Jälleen matkattuaan 18 päivää he saapuivat Tutzapaniin (Tuzan). Checatil joka oli löytänyt Tallpallancolcon maan löysi tämän maan ja hänelle syntyi poika sinä viimeisenä vuotena kuudesta vuodesta, jona he asuivat siellä ja poika sai nimekseen Tuzapanzin vuonna 648. Ja nyt he olivat matkanneet sata vuotta sen jälkeen kun heidät oli pakoitettu pakenemaan.
Nyt he kävelivät 28 päivää Tepetlaan aj asuivat seitsemän vuotta siellä jonka jälkeen he matkustivat 18 päivää Mazatepeciin jossa he asuivat kahdeksan vuota jonka jälkeen he matkustivat 18 päivää Ziuhcohuatl jossa asuivat jälleen kahdeksan vuotta. Sitten he matkustivat Itztachuexucaaan joka oli erittäin vihanta paikka. He asuivatkin siellä 26 vuotta.
Hueman sai heidät kuitenkin jälleen liikkeelle aj kuljettuaan 18 päivää he löysivät erittäin viljavan paikan aj vaikka Hueman sanoi että vain hieman eteenpäin on vielä parempi paikka kansa ei enään halunnut muuttaa. He rakensivat niin ison talon puusta että kaikki amhtoivat sinne sisälle. Vähitellen kuitenkin kansa alkoi perheinä muuttamaan omille alueilleen ollen kuitenkin vallitsijan alamaisia.
Hueman sai heidät Tollanin alueelle aj he rupesivat rakentamaan suurta kaupunkia. Talot olivat puuta mutta sitten he alkoivat myös rakentaa savi aj kivitaloja ja niiden rakennus tekniikka oli heille tuttu jo vanhastaan. Tämä kaupunki on Tulan kaupunki hieman pohjoiseen Mexico Cityn keskuksesta. Kaupunki perustettiin 713. Kansa hajaantui vähitellen ympärinsä, eikä tiedetä kuika kauaksi heidän matkansa suuntautuivat. Voihan olla että kansa sekaantui alkuperäisväestöön.
Näiden johtajien iät ovat myös huomionarvoisia Huemanin ollessa vielä elossa heidän tullessaan Tollaniin viittaa että hän olisi ollut lähellä 200 vuotta vanha. Muutkin johtajat olivat yli sata vuotiaita. Veytia sanoo että usea eli tuolloin 150 vuotiaaksi. Ja on kirjattu usea johtaja joka oli lähemmä 150 vuotias tai ylikin.
Tämä on ollut mielenkiintoinen kirja luettavaksi. Kuitenkin siinä on selvästi sekoitettu joitakin henkilöitä. Ne kaksi seitsemän perhettä on sekoitettu sekä luultavasti myös Mormonin (Hueman?) ja seitsemän perheen tiedot ovat hieman sekaisin. Uskoisin että nämä loppuosan viisaaat Lordiot olivat niitä Mormonin sotaLordeja jotka seurasivat häntä ... eivät välttämättä sukulaisia.
Uskoisin että Mormonin "kansan" alettua hajaantua ja sekottua alkuperäisväestöön ja muutettua ympäriinsä ja etenkin tämän kuoltua Moroni jatkoi pakoaan päätyen lopulta Cumoran kukkulalle kaivaen kultalevynsä sinne. Ehkäpä Huemanin näkemä viljava seutu oli Ohion seutuja jonne kansa ei koskaan päässyt.
vBulletin® v3.7.4, Copyright ©2000-2012, Jelsoft Enterprises Ltd.