1 Nefi 3

[Maya]

Tällä viikolla 8.
http://scriptures.lds.org/fi/1_ne/3

[Maya]

Nefi veljineen lähetetään Jerusalemiin. Heidän on määrä hakea sieltä vaskilevyt, joihin on kaiverrettu mm. Lehin sukuhistoria.
Takapihan professorilla Dr. Shirtsillä on hyviä videoita tästäkin. Hänen videoistaan käy selville mm että ennen naurettiin historiankirjoille, tai mille tahansa jutulle, joka olisi muka kirjoitettu metallilevyille. Mutta nykyään on löydetty eripuolilla maapalloa metallilevyjä jossa on kirjoitusta, eli metallilevyille kirjoitettiin entisaikoina.
Nefi perheineen ei ollut Juutalainen kuten Mormonin Kirjassa kerrottaaan vaan Efraimilainen. Efraimin perintöalue oli pohjoisessa ja se oli jo aiemmin kärsinyt miehityksestä, joten ihmiset olivat paenneet mikä minnekkin. Näyttää siltä että Lehin esivanhemmat muuttivat siis eteläänpäin. Tästä johtuu myös, että kirjoitukset, jotka Laabanilla oli hallussaan (Laaban myös Efraimilaisia) olivat erilaisia, kuin Juutalaisten kirjoitukset, koska ne olivat pohjoisvaltioista kotosin. Se Ei ollut Juutalaisten, vaan Josefin suvun kirjoittama. Dr Shirts esittää kuinka VT on selvästi Juutalaisten historiaa mutta Efraimilaisten historiallinen perimä on Mormonin Kirja. MK kertoo juutalaisen tavan mukaan vain yhdestä kansasta (Lehin kansa) välittämättä muista mahdollisista kansoista, jotka asuvat samalla alueella. Koska Lehillä oli juuri tuo pohjoiten kansojen muistiin kirjoittama historia he kirjoittavat omaansa siihen nojaten, eikä Juutalaisten perimätietoon tukeutuen.
Lehi oli myös tietoinen kauppareiteistä sekä erämaavaelluksista Efraimin suvun mukaisesta perimätiedosta sekä toiminnasta johtuen.

Documentary hypticus (http://www.youtube.com/watch?v=k_7HNKbG7ho&feature=PlayList&p=93950EA5E095F83B&index=42&playnext=2&playnext_from=PL) ; On olemassa 4 erilaiste kirjoitustyyliä vanhemmissa kirjoituksissa. Näistä neljästä on tietoja ja viitteitä Raamatussa; J,E,P and D. VT käyttää Jahvea Jumalana ja Efraimin kirja on vielä Pappien kirjoitukset joka keskittyy lakeihin, patsaisiin ym ja kielsi unet, profetiat, ... jota Jeremia kutsuu vaheiden kirjaksi(http://www.youtube.com/watch?v=7AQnkKSe2YE&feature=PlayList&p=93950EA5E095F83B&index=55).. On olemassa vielä Dudanoramistisiä kirjoituksia (en tiedä kirjoitinko tuon oikein). Kaikilla näillä tyyleillä on omat erikoisuutensa sekä alueensa. Näissä kaikisa hebrean kielikin muuttui ajan mittään eri suuntiin. Momronin Kirja seuraa täydellisesti Efrainin kirjoitustapoja, tietoja ja tyyliä, sekä ennen kaikkea elämän tapoja.
Zenok ja Senos profetoivat pohjoisille valtioille, joten heitä ei voikkaan löytää VTstä.

Lähtiessään otti Lehi mukaansa tuon Joosefin suvun kirjan, vaskilevyt. Tuo kirja lyö leimasnsa koko MKaan tehden sen selvästi Efraimin sukukunnan aikakirjaksi, ei Juutalaisten kirjaksi..

Jehova on mainittu vain 2 kertaa MKssa ensimmäinen on Jesajan lainauksessa ja toisen kerran aivan viimeisessä lauseessa koko kirjassa. Muuten kirjassa puhutaan El- alkisella Jumalan nimellä kuten pohjoisten E dokumenttien tapoihin kuuluu.

http://www.youtube.com/watch?v=auUbfqzEEA4&feature=PlayList&p=93950EA5E095F83B&index=58

Lamanin ei onnistu saada levyjä vaan he menettävät kaikki jälkeenjättämänsä kalleudetm Labanille joka ajoi heitä takaa erämäähan asti josa he piilottautuivat luolaan. Jossa Jumalan enkelit eivät anna Laamanin ja Lemuelin lyödä Nefiä ja Samia. Mutta Nefi ei anna periksi vaan otta tälläkertaa Jumalan mukaan tehtävän suorittamisessa. http://www.youtube.com/watch?v=KavgbsDBlNA&feature=PlayList&p=93950EA5E095F83B&index=63&playnext=4&playnext_from=PL
Kepillä/sauvalla hakkaaminen tuohon aikaa oli tyypillistä lähi-idässä ja jokainen kantoi mukanaan keppiä/Sauvaa.
Mielenkiintoista on myös se, että Laman ja Lemuel eivät kauaakaan muistaneet enkelin näkemistään vaan valittivat jo heti heidän mentyä. Enkelin ilmestyminen ei näköjään ollut yhtä mahtava tapaus, kuin Alma nuoremman porukalle joka kaatui maahan ja Alma ei pystynyt liikkumaan tai puhumaan ... Ehkäpä enkelien ilmestyminen olikin Nefin ja Smain uskon vahvistukseksi.

15 jakeessa Nefi teke valan ja valat tuohon aikaan Jerusalemin alueella sekä koko lähi-idässä, otettiin todella vakavasti. Tämäkin näyttää MKn olevan siltä aikakaudelta kuin väitetään. Joseph Smithin ajan sekä meidän aikamme opettaa valehtelemaan ei tekemään valoja. Nefi vannoi valan myös Ismaelin kanssa myöhemmin. Tämä vala ei ollut mikä tahansa vala, vaan hänen oman elämänsä kautta, sekä Jumalan kautta, aivan kuten silloin oli tapana kaikkein vakavimmissa valoissa. Sen valan rikkoja ajettiin erämaahan kuolemaan. Myös valehteleminen oli vakavaa josta nopeasti löysi itsensä erämaahan ajettuna.
Dr. Shirts puhuu paljon tästä video nr.62 tienoilla.

Teen lisäyksiä havaitessani puutteita ja kirjoitelkaa tekin omia ajatuksianne!

[Unski3]

Todella paljon ajatuksia herättävää pohdintaa tuolta takapihan professorilta. Kaikki tällaiset aikaan sitoutuvat tiedot ovat arvokkaita kun pohdimme Mormonin kirjan sanomaa. Tämä alku on sikäli mielenkiintoista, että se on yhdysside Vanhan testamentin aikaan vanhalla mantereella. Myös nykytutkimus alueen historiasta ja maantieteestä antaa vahvoja todisteita Lehin perheen kulkemisesta erämaassa jne. On varmaan joskus mielenkiintoista, jos saamme muiden sukukuntien kirjoitukset tutkittavaksi. Se jää ilmeisesti siihen lopunajan hetkeen, kun he yhtenä kansana palaavat luoksemme, niinkuin OL. asian kertoo.

[Maya]

1 jae: Nefi oli keskustellut Herran kanssa. Kertomuksessa ei ole mitään mikä viittaa siihen että Nefi olisi nähnyt näyn joten tämä tapaaminen on tapahtunut kasvoista kasvoihin. Joten Nefi oli Jlan edessä - Shechinah (שכינה). Eräs sana hepreaksi joka tarkoitta telttaa on mishkan (משכן) jonka sanan juuri on sama. Tämä sanaleikki ei voi olla sattumaa. Shechinah on myös Tabernaakkelin pääjuhlateemoja jatkaen täten edellisessä kappaleesas aloitettua teemaa.

2 jae: Juutalaisessa kirjallisuudessa esitetään usein tulevat profetiat menneessä aikamuodossa.Yksi viisaiden antama syy tähän on myös joidenkin profetioiden moninaisuus. Lehin Nefille antama profetia ei ehkä ainoastaan viitta siihen, että he menivä takaisin hakemaan Labanin levyt, vaan myös tulevaisuuteen, jossa Nefin jälkeläiset ja hänen veljiensä jälkeäiset palaisivat takaisin Israelin kansaan.
3 jae: Nimen selitys: Laban (לבן) tarkoittaa kirjaimellisesti valkeata.
Pronssi levyt: Pronssilla on juutalaisuudessa syvempi hengellinen merkitys. Job 6:12 se kuvaa kestävyyttä. Daniel 2:32 se kuvaa älykkyyttä Vanhassa Kabbalahissa pronssi kuului Jlan perustuksiin. (to the manifestation of G-d's foundation.) Perustus on yhteydessä Jlan sanaan.
Täten voimme päätellä että syvemmällä tasolla tämä profetia viitta siihen että Lehillä ja hänen jälkeläisillään olisi edessä kestävä ja hengellisesti loistava tulevaisuus, jonka perustana oli Jlan sana.
4 jae: Se että Lehille hänen sukuhistoriansa oli tärkeä viitta siihen, että hän todella oli tärkeästä perheestä. Tärkeiden perheiden jäsenet Israelissa - etenkin kininkaalliset ja papisto - arvositvat tunnetusti kirjoitettua sukuhistoriaansa korkealle. Voimme nähdä hajoituksesta palanneiden kertomuksista että sukuhistoria säilytettiin tarkasi.
5-7 jae: Nefi käyttää mielenkiintoista kuvausta näissä jakeissa. Hepreassa käytetty sana synnistä on Het (חטא) joka sanatarkasti tarkoittaa "maalin ohi osumista" ja sitä käytettiin etenkin kun ammuttu nuoli sai väärän kurssin. Nefi sanoo haluavasnsa totella koska Jla valmistaa tavan, auttaa, kun taas hänen veljensä "menivät harhaan" (tekivät syntiä).
8 jae: Kuinka Jla saattoi siunata Nefiä jo nyt vaikka tämä ei vielä ollutkaan käyttänyt uskoaan? Salaisuus on sanassa "baruch" (ברוך), siunattu. Tällä sanalla ja polvea tarkoittavalla sanalla on sama juuri : "berech" (ברך). Sanatarkasti sana tarkoittaa "alas tuomista". Entisajan israelin kulttuurissa "siunaaminen" tarkoitti Taivaan voimien/tahdon alas tuomista. Joten kun Nefi päätti lähteä hänestä tuli Jlan tahdon ilmituoja maan päällä.
9 jae: Sanonta "mennä ylös" (aliyah - עלייה) oli tavallinen sanonta Jerusalemiin mennessä eikä välttämättä tarkoittanut että olisi ollut maantieteellisesti Jerusalemin eteläpuolella. (Nefin tapauksessa he tulivat etelästä). Syy siihen oli että Mennessään Jerusalemin he menivät kaupunkiin joka oli jlan kaupunki ja täten he joutuivat menemään hengellisesti ylöspäin. Vielä tänä paivänäkin käytetään tätä samaa sanontaa.
10-11 jae: Arvan heitto: Heprealainen sana arvalle on goral (גורל) ja tarkoitta sekä jakaa että kohtalo. Juutalainen kirjallisuus (katso Mishnah in Yomah 4, 9 and 37a) arvan heitto tapahtui joko kaiverrettujen kivien tai tikkujen avulla. Arvontaa käytettiin erimielisyyksien ratkaisijana ja oli heitettävä neljä kertaa jotta varmasti Jlan tahto tulisi täytettyä.
12-13 jae: Miksi Laaban katsoisi tuon varkaudeksi? Varmaankin siksi että Laaban ja Lehi olivat jotenkin sukua keskenään. Koska Labanilla oli hallussaan sukuluetelo osittaa että hän oli eritttäin tärkeä henkilö. Joka seitsemäs vuosi maa annettiin takaisin niille joille ne syntymäoikeuden turvin kuuluivat. (Deut.15) Ilman sukuluetteloa Laaban saattaisi menettää omaisuutensa. Se että Lehi halusi sukuluettelot saattoi myös merkitä tärkeiden kirjoitusten menettämisen lisäksi sitä, että että hän halusi itselleen Laabanin omasisuuden, kun tuo uudelleen jako taas tapahtuisi ja luetteloiden oletettiin todistavan jokaisen syntymässä saadun omaisuuden.

[Maya]

14-15 jae: Israelissa otettiin vannomiset erittäin vakavasti (Numbers 30) ja näin on edelleen. Numbers 30 kuvataan lain rikkomista avonah (עונה)ina joka toisin kuin chet (חטא) on tahallista tottelemattomuutta eikä vain jotakin, jonka voi panna lihan heikkouden tilille. Joten valan rikkominen oli kamala rikos.
16-18 jae: Leviticus 26ssa sanotaan että rangaistus avonah (עונה)ista olisi karkoitus ja maallisen omaisuuden menetys. Siksi Nefi muistutti veljiään että oli hyödytöntä ajatella heidän isänsä omaisuutta valaa rikkomatta. Hän tiesi että jos he niin tekisivät he olisivat yhtä suuria rikollisia kuin muutkin Jerusalemin kaupungin asukkaat.
19 jae: Entisajan juutalaiset ajattelevat että kuuro ihminen on toisen luokan kansalainen. Syy on siinä että kuuro ei pysty kuulemaan Jlan antamaa Toorahin lakia. Joten sellaielta ihmiseltä ei voi odottaa että hän eläisi J.lan lakien mukaan.
Ajattele seuraavaa: Nefi ei tiennyt minne he menisivät eikä sitä miten vaikeata olisi kirjoitta Jlan antamaaToorahin lakia. Jos hän ei ottaisi levyjä - mikä varmasti sisälsi myös Pyhiä Kirjoituksia hänen jälkipolvensa ei pystyisi niitä lukemaan. Vaikka he veisivät mukanaan lain suullisena, Nefi pelkäsi että ihmiset unohtaisivat kielen ja heistä tulisi kuin kuuroja - pystymättä käsittämään Jlan sanaa. Tämä myös näyttää sen että Nefi oletti kansansa jälleen yhdistyvän muun osan kanssa.
20 jae:Vanhassa Juutalaisessa yhteiskunnassa oli joitakin kirjoja joita vain oppineet saivat lukea. 2 Esdras sanoo Apogryyfisessä kirjallisuudessa että paluun aikana oli noin 70 kirjaa joita saivat vain oppineet lukea. Useimmat niistä käsittelivät vanhoja profeettoja ennen Siinain ilmestystä. Jotkut näistä kirjoista löytyi Qumran luolista Kuolleen meren rannalta, kuten Eenokin kirja. Mutta suurin osa niistä on edelleen kateissa. Monet niistä opettavat asioita jotka ovat liian suuria tavallisen uskovaisen ymmärrykselle.
21 jae: Voi ihmetellä kuinka Nefin veljien vastalauseet hiljenivät näin helposti. Mutta on otettava huomioon että Istraelilaiselle identiteetti on eräs suurimpia aarteita. Tämä voidaan hyvin nähdä Maccabealsisten kapinassa. Milloin tahansa Israelin identiteettiä uhattiin Israel vastasi röyhkeästi. Joten vaikka he sydämessään olivatkin ilkeitä heillä oli edelleen jäljellä ylpeytensä.
Toinen mahdollisuus on että ilman sukuluetteloa he eivät voisi vaatia takaisin omaisuuttaan heidän Isänsä kuoltua.
22 jae: Kulta ja hopea : Juutalaisuudessa kullalla ja hopealla on myös hengellinen tarkoitus. Kulta sybolisoi oikeutta ja jumalan lakien oppimista. Hopea lunastusta. Jotenka seuraavalla jakeella on syvempi tarkoitus: Nefi uskoi että Jumalan lakia ja käskyjä seuraamalla heidät lunastettaisiin niistä vaikeuksista joita heillä oli edessään.
23-24 jae: Lehi oli varmasti varakkaampi kuin Laaban. Nefi ajatteli että jos hän saisi Laabanin ymmärtämään että hänelle tarjottu kulta ja hopea korvaisi hänen mahdollisesti kirjan menetyksen aiheuttamant vahingot.
25-27 jae: Miltei jokainen luola on jonkinnäköisessä kalliossa. Onko siis tässä kirjoituksessa mitään järkeä? Entisajan hepreassa sana "luola" tai "ontelo" tarkoittaisi fustraatiota sekä kykenemättömyyttä. Nefi tekee sanoista todella älykkään sanaleikin vstakohtina luolan ja kallio. Vanhassa hepreassa sana "kallio" tarkoittaisi varmistusta, suojaa ja sillä on usein yhteys Jlaan. Nefi kuvaa sitä kuinka he harmissaan kääntyivät Jlan puoleen saadakseen varmuuden.
28-29 jae: Enkeli käyttää tässä sanaleikkiä sanojen tanko (מקל - makel) ja viivotin (מלך - melech) välillä. Huomaa myös kuinka enkeli pitää heitä vastuussa olevina (avonah), sillä aivan selvästi he eivät aikoneetekaan pitää sanaansa ja täten he olivat syyllisiä Jlan edessä.
30-31 jae: Luvun 50 käyttö ei ole sattuma. Gematriassa tämä luku yhdistetään vaikeuksiin. Seuraavilla sanoilla on tämä luku: אדמה – adamah - joka tarkoitta "maa" , muta voi myös tarkoittaa jotakin kovaa tai karkeata.
גזם - gazam - "katkaista".
גמז - gamaz - "kova".
Se yhdistetään myös orjuuden aikaan jolloin orjat vapautetaan aina 50 vuoden kuluttua Jubilee vuonna. Nähtävästi se täten myös yhdistettiin lunastukseen Ikäväkyllä Nefin veljet kieltäytyivä katsomasta asian valiosaa puolta. Luvun 50 käyttö vain negatiivissessa mielessä opettaa mielle seuraavaa: Yksi synnin mahdollisia syitä on elämän positiivisten asioiden vähättely tai laiminlyömnti.