1 Nefi 4 (2)

[Maya]

Jätän viikot pois, jotta kuka tahansa voi lukea, millon tahansa ja tutkia ja lisätä omat ajatuksensa mihin tahansa kohtaan.
http://scriptures.lds.org/fi/1_ne/4

[Unski3]

Nefi oli voimakas uskossa ja oli valmis tekemään kaiken mitä Herra häneltä pyysi. Jos ajattelemme sitä tehtävää minkä hän sai hakea pronssilevyt mahtavalta Laabanilta, joka ei halunnut luovuttaa niitä, niin varmaan nykyisin kohtaamamme haasteet, vaikkapa käydä kotiopetuksella vähemmän aktiivisten luona, jotka ovat vieraantuneet kirkosta, niin se on mitätöntä verrattuna Nefin saamaan tehtävään. Laabanin tappaminen on aina ihmetyttänyt ihmisiä, jotka tutkivat kirkkoamme. Kuitenkin kysymyksessä oli sen luokan asia, että hänet oli raivattava tieltä, ettei kokonainen kansakunta olisi joutunut jo varhaisessa vaiheessa harhaan ja Mormonin kirja olisi näin jäänyt syntymättä myös meidän aikaamme varten. Myös Laaban oli jo tavoitellut Nefin ja hänen veljiensä henkeä ja ryösti heidän omaisuutensa.
Joku muu jatkakoon tästä luvun käsittelyä.

[Unski3]

Tulikin mieleeni itseni kohtaama haaste, kun olin kotiopettajana kuntaamme tulleen kunnanjohtajan perheelle. Tuo kunnanjohtaja oli kastettu kirkkomme jäseneksi 12-vuotiaana ja oli täysin vieraantunut kirkosta. Sain sovittua kerran tapaamisen muusta syystä hänen luonaan ja esitin mahdollisuuden käydä kotiopetuksella. Hän antoi minulle hyvin jyrkän vastauksen ettei halua olla kanssamme missään tekemisissä. No olinhan ainakin yrittänyt. Mielestäni sekin vaati rohkeutta:mad:

[Maya]

Todella kotiopetuskin on usein rohkeutta vaativa tehtävä!
Ajatuksiani luvusta 4:
Ihme kun ei kovinkaan kauaa Nefin veljet muistaneet enkelin käyntiä ja heti taas napisivat! Gaardnerin uudessa selitysteoksessa on mielenkiintoisesti selitetty kuinka Nefi teki valan että hän hakee levyt. Takapihan proffa käyttää paljon aikaa selittämällä entisajan valoja.. mielenkiintoista. Joka tapauksessa kepistä hän sanoo että entisaikanan sauvaa tai keppiä käytti ne jotka olivat johto asemassa. Joten Nefin lyöminen kepilä oli myös veratuskiovallista. Kepit ja sauvat olivat myös tärkeitä, koska ne olivat myös kirjoja... juudaan keppi ja efraimin keppi eli näiden kansojen historia kirjoitettuna. Keppi oli myös esim paimenen sauva. Mielenkkiintoistaq on ajatella, kun lukee mitä enkelit sanoivat Lamanille ja Lemuelille että olivatko he tahallaan valinneet kepin, jolla hakata veljiään... kepin joka edustaa siis valtaa toisen yli, olivathan he vanhempia veljiä. Sen ajan ihmiset olisvat varmaan ymmärtäneet tuon symboliikan heti.
Nefin veljekset kieltävät nähtävästi nähennensä enkelin, koska tuo enkeli todisti että Nefille oli annettu vallan heidän ylitseen. Tapaus oli suoraa ilmoitusta ja ainoa tapa että se ei olis niin kuin enkeli sanoi oli kielt¨¨a tapaus. Laman ja Lemuel varmaankin siis kielsivät tapauksen.

50 sotajoukko on aika pieni mutta entisaikojen kirjoitukset todistavat, että juuri tuota 50 sotilaan määrää käytettiin tuohon aikaan tuolla päin. Labanilla oliai ollut 10.000 allaan sotatilassa mutta kaupungissa gerisonin koko oli 50. (armano, lekersin kirjeet). Nebukadnesarin kirjeessäkin mainitaan 50 miesta. Usein puhuttiin nimi ja hänen 50... eli siis Laban ja hänen 50.

Olkaa vahvat kuin Mooses... Nefi vetää aina profetaaliset todisteet esiin, kuten pohjoisvaltioiden asukas tekisi koska he uskoivat profeettoihin. Sanoja olkaamme vahvat käytettiin usein etenkin siotaväkeä innoittaessaan.

Mielenkiintoista oli että kun JS tuli kohtaan jossa mainitaan Jerusalemin muurit hän huikkasi Emmalle ja kysyi: Oliko Jerusalemilla muurit? Ja Emma tarkisti asian... eli taisi olla aika heikko tuo JS lukutaito, eikä hän ehkä ollut lukenut edes koko Raamattua.

Kolmas kerta toden sanoo.. sanotaan ja se on lähtöisin siitä että Juutalaisen perimän mukaan kolmannella kerralal Jumala on mukana auttamassa joten Nefi meni suorittamaan tehdtävää varmana siitä että Jumala auttaisi häntä.
Nefi huomasi kuinka hienoa työtä Labanin miekka oli... hän oli varmaankin metallityöntekijä, ei tavallinen ihminen olisi tuollaisia erikoisuuksia huomannut. Lanbanin miekan oli oltava pitkä 3 jalan miekka ei sellainan tikarintapainen jota useimmiten käytetttiin.

Labanin tappaminen. Nefi ei olisi halunnut tappa Labania, mutta henki käski. Jumalakin oli tappanut jotta usea säilyisi. Ei murhannut! Nefinkään tappaminen ei ollut murha. Murha on vain jos menee murhatakseen ja jos se jonka murhaa ei ole hyvä ihminen se on oikein, jos uhri on viaton, sillon se on väärin. http://www.youtube.com/watch?v=8BEEe14FjOw&feature=related ja seuraava.
Nefin oli saatava historiankirja, jotta Lehin kansa voisi opettaa totuutta. Vaikka Laban varastikin siitä sai vain sakkoja. 2 moos: 21:12-13. Saattaa koskea nefiä. 1Samuel 24:13. Jumala on oikeudenmukainen. Eli murhattu on murhaaja joka on päässyt pakenemaan rangaistustaan.
Ehkäpä Nefin pakoa voi katsoa karkoituksena. Jos Nefi olisi jäänyt tuomittavaksi hänen rangaistuksenaan mitä suuremmalla todennäköisyydellä olis ollut karkoitus. Nefi kuitenkin oli aina kuuliainen Jumalan laeille.
Oikeastaan käsky älä tapa kuuluu: elä murhaa mikäli käyttää alkuperäiskieltä (hebreaa).

Miksi näin on.? Siksi koska joa uhri on hyvä ihminen, ei tappamisella tai murhallakaan ole mitään vaikutusta tämän henkilön ylösnousemiseen. Sen sijaan paha ihminen, murhaaja, hänen sielunsa muuttuu murhaan kykeneväksi Sielun kuolema) joka on aivan vastakohta Jumalan valtakuntaa pääsemiseksi. 2 Nefi 26:22 Siksi Jumala sanoo elä edes vihastu lähimmäiseesi, koska vihasta kasvaa murhaja.

Nefin tekemiset ovat hyväksyttävissä niiden iankaikkisten vaikutusten vuoksi. Nefi ei mennyt vartavasten vihaisena tappamaan, vaan yritti viimehetkeen assti keksiä, miten muuten voisi sada levyt haltuunsa. Jumalan edessä hän on viaton, hän ei ole tehnyt mitään mikä vioittaisi häntä iankaikkisesti.

Zoramkin erehtyi luulemaan Nefiä Labaniksi tämän pukeuduttua Labanin vaatteisiin. Nefi muistutti varmaan Labania. Huomattuaa erheensä Zoram yritti paeta, mutta Nefi piti hänestä kiinni ja jälleen Nefi tekee valan Zoramin, Labanin palvelijan kanssa, jossa lupaa, että Zoramin saa elää jos seuraa heitä. Tuohon aikaan vala oli jotakin jota ei todellakaan saanut rikkoa. Zoram valitsi siis tulla Lehin ryhmän jäseneksi. Jos hän olisi palannut Jerusalemiin, voihan olla että häntä olisi rangaistu, koska hän oli antanut Labanin tulla tapetuksi.

[Maya]

Rabbi:
1 jae:
Juutalaisessa kultuurissa kymmenet tuhannet kuvaavat loputtomia resursseja. Voimme tuosta ymmärtää Juutalaisen kirjallisen muodon "synonymous paralellismin" käytön jossa a ja b sanovat saman asian:
a Hän on kaikkia muita voimallisempi
b hänen kymmenet tuhantensa...

2 jae:
Lukija voi ihmetellä miksi Nefi sanoo Mooseksen puhuneen Punaiselle merelle, vaikka Raamatun mukaanhan hän löi sitä sauvallaan. Nefi lainaa tässä vanhaa israelilasita suullista perimätietoa. Rabbi Ginsburg kirjoittaa kirjassaan "Legend of the Jews" seuraavaa:
"Mooses puhui merelle ja se vastasi. "En tee käskysi mukaan koska olet vain ihminen joka on syntynyt nasiesta, sitä paitsi olen kolme päivää vanhempi kuin sinä, oi mies, sillä minut luotiin kolmantena päivänä ja sinä kuudentena." Mooses ei aikaillut ja kertoi Jumalalle ja Herra sanoi" "Moses mitä valtias tekee tottelemattomille palvelijoilleen?" "Hän lyö sitä sauvallaan." sanoi Mooses. "Mene ja tee niin!" käski Jumala. "Nosta sauvasi ja ja levitä kätesi meren yli ja jaa se."
Kuten näemme molemmat kirjat ovat oikein ja ne jakavat todelliset tapahtumat.
3 jae:
Nefin sanojen loogisuus on tyypillistä semitistä ajattelumuotoa. Nefi käyttää rabbi Hillelin “kol vechomer”iksi kutsumaa muotoa joka on käännettynä: "kevyt ja painava". Ideana on hakea vastakohtaisuuksia ajatuksensa valoittamiseksi. Eräs tuntematon seikka on että "Egypti" joka kirjoitetaan hepreaksi: “מצרים” (mitzrayim) tarkoittaa "vankeuden paikkaa". Hepreassa kirjoitetaan sanat "Egypti" ja "Egyptiläsiet" aivan samalla lailla. Olen jo mianinnut kuinka "mennä ylös" tarkoittaaa henkisesti korkeampia paikkoja kuten esim Jerusalemia. Samalla tavalla Juutalaiset yhdistävät "vankeuden paikkan" Egyptin hengellisesti alimpaan tasoon, jonka Juutalainen voi koskaan saavuttaa. Joten kun Jla kerran pystyi pelastamaan heidät Egyptistä niin kuinka paljon helpmpi olisi hänen pelastaa heidät heidän omassa kaupungissaan.
4 jae:
Nefin veljillä oli syy pysyä Jerusalemin muurien ulkopuolella. Kertomuksessa kerrotaan myöhemmin että Laaban oli vanhinten kanssa Jerusalemissa. Vanhinten tapaamispaikka useimmiten oli Jerusalemin pääportin lähellä. Ja koska Laaban oli vanhin hän luultavasti oli pääportin lähellä.
5 jae:
Luultavasti samasta syystä Nefi ei mennyt kaupunkiin pää portin kautta.
6-7 jae:
Miksi ei Nefi aivan yksinkertaisesti sanonut että Laaban oli kännissä? Miksi hän vaivautui sanomaan että tämä oli kaatunut maahan? On ymmärretävä että Juutalaisille oli erittäin häpeällistä heittäytyä maahan kenenkään eteen se on kiellettyä ja niin sai tehdä vain hyvin harvoin. Juutalainen heittäytyy vain Jumalansa eteen sovituksen päivänä.
Maahan heittäytyminen yhdistettiin vieraiden jumalien palvelukseen. Samoin oli avoin viinin juonti joka myös oli sangen harvinaista Juutalaisessa yhteiskunnassa. Luultavimmin Laban oli ollut osallisena jossakin palveluksessa johon kuului jonkinlainen rituaalinen viinin juonti.
Mikä on mielenkiintoista on että Talmudin Juutalaisen lain mukaan ne jotka ottivat osaa oudon juman palvelemiseen kumartamalla heiltä katkaistiin pää:
"Se joka heittäytyy maahan vuoren edessä ... alistaa itsensä kaulankatkaisuun." (b.Sanhedrin 61a)
Tässä mainittu vuori viittaa tässä tapauksessa idolisointiin joka tapahtui vuorilla.
8-9 jae:
Miksi Nefi antaisi kuvauksen Labanin miekasta? Syy on yksinkertainen:
Kultainen kahva: Sana kahva ידית (yadit) joka kirjaimellisesti tarkoittaa feminiiniä sanasta ד (yad) joka tarkoitta "kättä". Ja "kulta" tarkoittaa israelilaisittain "hengellisesti puhdas".
Teräs lapa: lapa tulee hebrealaisesta sanasta להב (lahav) joka tarkoittaa sekä "lapaa" että "liekkiä". Siksi sana yhdistetään tuomioon. "Teräs" ja "rauta" Israelissa tarkoitti tuhoa. Siis mitä Nefi haluaa kertoa meille? Että Laaban sai tuomionsa jonkun kädestä joka oli puhdas.

[Maya]

10-11 jae:
Ei ole sattumaa, että nefi mainitsee, että Laaban yritti tappa hänet. Juutalaisen lain mukaan on kaksi syytä kuolemantuomioon: murha ja väärän jumala palvelus: Seuraavilta kaatakaistaan päät: murhaaja ja sen kaupungin asukkaat jotka ovat antaneet johdattaa itsensä harhaan. (b. Sanhedrin 76b)
Laban sopi molempiin, joten hänen tappamisensa oli täten oikeutettua.
12-13 jae:
Tämä sopii yhteen Eenokin kirjan 95:3 kanssa:
"Elkää pelätkö syntisiä te oikeamieliset; Sillä jälleen Herra antaa heidät käsiimme, jotta voisimme harjoitta oikeutta heidän keskellään tahtomme mukaan.
Koska oli kirjuri Nefi varmaankin tunsi Eenokin kirjan.
14-15 jae:
Miksi tämä huolestuttaisi Nefiä? Eikö tietämättömyys olisi hyvä syy siihen miksi he eivät pitäisi lakia? Mutta näin ei ole Juutalaisten lain mukaan. Juutalaisuudessa tietämättömyys lasketaan syyksi vain sillon kun se ei ole tarkoituksellista. Jos Nefi olisi ollut huolimaton lain suhteen häntä ei olisi armahdettu. Rabbi Antine sanoo seuraavaa juutalaisten tietämätttömyydestä:
" Tietämättömyys saattaa olla laillinen syy mutta se ei ole hengellinen tekosyy. Ei kenenkään oleteta tietävän kaikkea. Emme tiedä kaikkea halakhasta, emme tiedä kaikkea muista tai edes itsestämme. Ja tiedon puutteen takia teemme virheitä; tässä rituaalimaisessa ystäviemme observoinnissa satutamme ihmisiä. Kysymys jonka kaikkien olisi kysyttävä toisiltaan on: Onko minulla tietooni pohjautuvan oppimisen nälkä ja muuttumisen nälkä? Olenko tyytyväinen siihen mitä olen ja missä olen vai etsinkö aina lisää?
16-18 jae:
Miksi Nefi mainitsee ottaneensa Laabania hiuksista? Israelilainen kulttuuri katsoo hiuksien olevan hengellisen suojelun. Voimalla ottaa Laabania hiuksista Nefi sanoo että Jlan henki joka oli hänen kanssaan voitti ne hengelliset voimat jotka olivat Laabanin tekemisien takana.
Tämä vain vakuuttaa, että Laaban oli todella sotkeutunut vieraiden jumalien palvontaan.
19-20 jae:
Sanalla "avain" on gematria arvo 528 joka on myös sanojen "Pelastus" (ישועה - yeshuah) sekä nimen "Yehoshua" (eräs tapa kirjoitta hepreaksi Jeesus) arvo. Nephi tiesi että hänen kansansa pelastus oli tämän miehen kädessä.
21-22 jae:
Joko Laaban oli vanhinten kanssa kokouksessa kaupungissa ja sen jälkeen meni pakanalliseen seremoniaan tai paremminkin luultavasti kaikki kaupungin vanhimmat olivat mukana tässä jumalanpilkassa. Tämä vain näyttäisi kuinka turmeltuneita he olivat.
23-26 jae:
Sana joka on tässä käännetty kirkkoan luultavasti tarkoittaa juutalaista kokousta jota usein käytettiin uskonnollisista kokoontumisista. Tämä puolestaaan varmistaa ajatuksemme siitä että kaupungin vanhimmat olivat sotkeutuneet epäjumalanpalvelukseen. On myös huomattava että uskonnolliset kokoukset myös usein tapahtuivat kaduilla, eikä ainoastaan poliittiset kokoukset.
27-29 jae:
Näemme jälleen sanan "kuulla" käytettävän sanan "totella" asemasta. Sanoilla on Hepreankielessä sama juuri השמ
30-33 jae:
Vala oli israeleilsessa yhteiskunnassa yhtä sitova kuin kontrakti. Siksi vaadittiin palvelijalta tällainen sopimus. Uskottiin että valan rikkominen veti asianomaisen päälle vaikeuksia.
34-35 jae:
Nimen selitys: Zoram – Hebreaksi “עם זר” (“Zar am”) tarkoittaa sanatarkasti "vieras/ulkomaalainen kansa). Tämä ei varmastikkaan ollut hänen syntymänimensä. Mutta se osoittaa, että hän oli jonkinlainen sotavanki. Tämä on tärkeätä ymmärtääksemme miksi hän seurasi Nefiä ja tämän veljiä. Israelilainen "orja" olisi palvellut vain niin kuan kunnes hänen velkansa oli maksettu tai Jubilee vuoteen asti. Kuitenkin ulkomainen sotavanki olisi jäänyt palvelijaksi ikuisesti. Vaikka Laaban oli kuollut hän olisi jäänyt orjaksi. Joten hänen oli parempi lähteä ja yrittää uutta elämää vapaana miehenä uudessa maassa.
36 jae:
Huomaa kuinka Nefiä ei lainkaan huolestuta se, että Zoram kertoisi muille Laabanin kuolemasta. Tämä siksi koska Juutalaisesa laissa orjan sanaa ei koskaan otettaisi todesta. Vaikka hän olisi toisena todistajana, kuten totuuden esiintuleminen vaatii. He olivat huolestuneita ainoastaan koska Jerusalemin asukkaat olivat luvanneet tappa Lehin. Jos Zoram olisi kertonyt heille missä Lehi majaili siitä olisi voinut seurata vaikeuksia.
37-38 jae:
Alussa näyttää siltä että Nefi toistaa itseään mainitessaan sekä matkaan lähdön että matkan. Mutta tässä on kuitenkin kaksi eri Heprealaista konseptia kyseessä. עזוב (ezov) joka ei ainoastaan tarkoita lähtemistä vaan hylkäämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että he todella hylkäsivät kaiken seuratakseen Jlan käskyä. Toinen sana on מסע (masah) joka tarkoittaa matkaa ja jolla on yhteys hengelliseen matkaan. Siksi Nefi yrittää kertoa meille että lähtiessään tälle hengelliselle matkalle he todella hylkäsivät kaiken.