1 Nefi 5

[Maya]

Odotan kunnes Takapihan proffalta tulee lisää Gaardneria ja muutenki hänen selityksensä ovat hyviä.

Joka tapauksessa kappale käsittää sen, kun Saria syyttää Lehiä siitä, että tämä lähetti heidän poikansa takaisin Jerusalemiin tapettavaksi. Mutta siten pojat tulevat takaisin. Vaskilevyista selviää my¨sio että Lehi oli Joosefin jälkeläinen Manassen kautta.
Ehkäpä Labanin tappaninen oli siksikin tarpeen että nyt Lehin perhe Ei voinut enään palata Jerusalemiin joutumatta oikeuden eteeen ja luultavasti kuitenkin karkoitetuksi.

Kappaleessa annetaan myös selitys sille, miksi Labanilla oli nuo vaskilevyt; hän oli myös Joosefin jälkeläisiä. Sisi Labanin perheessä levyt olivat periytyneet sukupolvelta toiselle. Mielenkiintoista oli että Lehi ei nähtävästi tiennyt että Laban oli myös Joosefista.

Jakeesa 21 teroitetaan miksi vaskilevyt olivat niin tärkeitä Lehin perheelle.

[Unski3]

pieni korjaus. Lehi oli Manassen, eikä Efraimin jälkeläinen. Muistaakseni Ismail oli Efraimin jälkeläinen. Kts. Pyhien kirjoitusten opas Manasse.

[Maya]

EH Kiitos Unski... tuli ajatus fiba!! No nyt on korjattu.. toivotaan että ei aiheuta liian paljoa hämminkiä! Pitäisköhän korjata tekstiinkin....???

[Unski3]

inte so nogo nuuga.

[Maya]

:p

Hymiö minun vaan piti laittaa mutt se halusi enemmän tekstiä...

[Maya]

1. Hepreankielinen sana "exceedingly" josta tässä käyetään snanaa perin on מאוד (meod). Kli Yakarin ja Chazan mukaan sana voi myös tarkoittaa fyysistä hyvää. Tämä on tärkeätä, koska Juutalaisessa yhteiskunnassa pojat ovat äidin tärkein materiaalinen omaisuus. Jos hänellä ei olisi poikia tarkotaisi se että hän ei vain eläisi turhaa elämää vaan myös, että hän olisi tuomittu elämään köyhyydessä vanhana leskenä, kun hänen miehensä jo olisi kuollut. Joten Sariah ei ollut itkenyt ainoastaan sitä että lapset oliva ehkä kuolleet vaan myös sitä miten hänen elämänsä olisi vanhana.
2. Kuinka ymmärtää sen että Saria kutsui Lehiä näkyjen näkijäksi valittaessaan? Ymmärtääksemme meidän on lähdettävä siitä käsin millaista Hebreaa hän käyttää. Raamatullinen näkijää vastaava sana on: ראה (roeh) joka sanatarkasit tarkoittaa "hän joka näkee". Tätä termiä ei käytetä ainoastaan sellaisesta jolla on hengellisiä voimia vaan myös lammas paimenista. "Roeh" in tehtävänä on ohjata lauma suojaan ja paremmille laitumille. Joten Sarian ironia tulee selvästi esille tässä sanaleikissä. Kuinka "roeh" voi johtaa heidät hedelmättömille maille ja suureen vaaraan? Sehän olisi aivan vastoin sitä mitä odotetaan "siltä joka näkee".
3-5. Heprealainen ilmaisu "luvattu maa" on בטחהה ארץ (eretz havtachah).Sana havtachah ei ainoastaaan lupaa vaan myös vakuuttaa ja turvaa. Eli siis Hebreaksi "luvattu maa " on turvallinen ja tarpeeksi runsas että se tarjoaa asukkailleen varman ruoan saannin sekä elannon. Kun katsomme sanan Hebrealaista tarkoitusperää ymmärrämme miksi Lehi vastaa Sarialle kuten vastaa koska hänen suurin huolenaiheensa oli heidän turvallisuutensa sekä elantonsa.
6-7. Sana lohdutta on hebreaksi נחמה (nechamah) eikä tarkoita ainoastaan lohdutusta, vaan sitä käytetään erityisesti kuoleman yhteydessä omaisia lohdutettaessa. Heidän onnensa oli täydellinen: Tämäkin on todella upea sanaleikki Nefiltä. Koska tämän sisältöisessa tekstissä sana on שלם (shalem), joka on myös Jerusalemin entinen nimi. Muistanet aiemmista kirjoituksistani että nähtävästi Lehi paken Jerusalemista tabernaakkeli juhlan aikoihin. Juutalainen laki kertoo meille että juhla on ilon aikaa (שמחה - shimchah) ja muinaisista ajoista asti Juutalaiset näinä aikoina tervehtivät toisiaan sanoin "chag sameach" joka tarkoitta "hyvää juhlaa sinulle". Huomaa nyt kuinka Nefi sanoo että heidän ilonsa "simchah" oli täydellinen "shalem". Toisin sanoin he nauttivat samoista ilon ilmauksista Jumalan läheisyydestä, kuin kansa Jerusalemisakin tuohon aikaan vuodesta. Paitsi että se ei ollut nyt mahdollista Jerusalemissa sen suuren syntisyyden tähden.
8. Jällen kerran Sariahin sanojen sanaleikki "roeh" (ראה – näkijä) ja "varmuus".
9. Tämä jae näyttää että he viettivät tabernakkeli juhlaa: (סוכות - sukot). Mielenkiintoista on, että tässä on kaikki ilojuhlan teemat joka on kaikkein ilopitoisin Juutalaisista juhlistasen ilopitoisuus tulee esiin sen nimessä "Zeman Simchatenu" tai "Season of our Joy" eli "ilon aika".
Sukotin tapoihin kuuluu viikon pituinen teltoissa asuminen ja ensimmäisen syksyisen sadon korjuu ja sen uhraaminen Jlalle polttouhrina aivan kuten Lehi ja hänen perheensä tekivät ja kuten 2 Moos 23:16 sanotaan.
Eräs tämän juhlan perinteisimmistä osista on Arba Minim מינים ארבע (arba minim). Arba Minim tai lajia ovat käsky 3 Moos 23:40.
Miksi tämä on tärkeätä? Koska ne neljä lajia edustavat Jlan yltäkylläisyyttä, johon ihminen pane toivonsa. Juutalaisten laki käskee että ne yhdistetään punomalla. Ja me punomme nuo neljä lajia kaikkiin suuntiin sekä myös ylös ja alas. Tämä edustaa sitä totuutta että menimme minne tahansa saamme osamme Jlan yltäkylläisyydestä. Ja juuri tuo oli Lehin lähdön teemana.
10-11. Ehkä lukijaa ihmetyttää että Lehi heti alkoi lukea kirjoja saatuaaan ne käsiinsä, vaikka heillä oli tarpeeksi murheita muutenkin. Ja miksi mainita Mooseksen kirjat ensin?
Ymmärtääksemme tämän meidän on jälleen kerran katsottava juutalaista lakia. Heti Sukotin juhlan jälkeen on toinen juutalainen juhla תורה–שמחת (Simchat Torah) Joka tapahtuu kokoontumisen seitsemäntenä päivänä heti Sukot juhlan jälkeen. Tässä juhlassa Simchat Torah Mooseksen viisi kirjaa ovat juhlan keskus tekijöitä. Juutalaiset kantavat kääröjään juhlakulkueessa tämä tapahtuma merklitsee myös vanhan Jumalan lain oppituntien loppua ja uuden alkua. Siksi Lehi oli niin innostunut kun he olivat onnistuneet saamaan Torahin lain ja siksi Nefi mainitsee sen ensimmäsienä.
12-13. Suhteellisen tuntematonta niille jotka eivät tiedä paljoakaan juutalaisuudesta on että Juutalaisten Raamattu koostuu kolmesta osasta: Laki (Torah), Profeetat (Neviim) ja muistiinpanot/kirjoitukset (Katuvim). Huomaa että tämä on juuri siten kuin Nefi jakaa Kirjoitukset.
Kertausta: Jos Nefillä ei ollut paljokaan tilaa niin miksi hän kuitenkin kertaa sen että kirjoitukset olivat Zedekiast asti? On tärkeätä huomata että kun kertausta tapahtuu Israelilaisessa tekstissä se on usein toisen todistuksen tähden jonka laki vaatii. Juutalaisen lain mukaan tosi asiat on aina todistettava kahden todistuksella. Mitä totuutta tässä sitten kerrotaan? Meidän on katsottava Zedekiahin nimen selitystä: Hepreaksi צדקיהו (Tzidkiyahu) joka tarkoittaa "J:la on minun oikeuteni" Joten sekä nefin kertomus että profetiat todistivat tästä J:lan oikeudesta jota iroonisesti kyllä eivät Zedekiah eikä Juudan ihmiset seuranneet.
14. Ottaen huomioon sen että Israelin muut sukukunnat oli hajotettu noin vuosisata ennen jolloin moni pohjoisen valtakunnan asukas pakeni etelänpuoleiseen valtakuntaan. Moni Israelilainen menetti tuollin tiedon perintöosastaan.
15-16. Näemme että Laaban oli mukana vanhinten kokouksessa Jerusalemissa mikä osoittaa, että hän oli kansansa johtajia. Siksi he olisivat mielellään pitäneet kirjoitukset hallussaan kun tuho iski pohjoiseen valtakuntaan.
17-19. Tämä Lehin profetia on erittäin tärkeä. Vanha Israelilainen tradiotio sanoo että J:la tarjosi lakia kaikille kansakunnille, mutta vain Israel otti sen vastaan. Näin Talmud asiasta:
"Tämä opetta meille että Pyhä, siunattu olkoon Hän, tarjosi Toraa jokaiselle maan kansalle ja joka kielelle, mutta kukaan ei ottanut sitä vastaan, kunnes hän tuli isrelilasiten luokse ja he ottivat sen vastaaan." (b. Avodah Zarah 2b)
" Kansakunnat anovat tällöin. " Tarjoa meille Tora uudelleen ja me tottelemme sitä"... [Miksi heille sitten annettaisiin tämä mahdollisuus Messiaanisena aikana?] - Koska Pyhä, Siunattu olkoon Hän, ei vallitse kansaansa itsevaltiaana." (b. Avodah Zarah 3a)
Kuten ylhäältä näkee tullaan muille kansakunnille antamaan mahdollisuus Messiaanisena aikana kuulla J:lan lait ja päättää pitää ne. Lehi ei ainoastaan toteuta tätä sopimusta tässä Israelilaisessa profetiassa vaan hän myös profetoi että tämä vanha Juutalainen profetia tultaisiin täyttämään näiden pronnsilevyjen avulla.
20-21. Miksi Nefi sanoo, että he lukivat käskyjä ja havaitsivat ne haluttaviksi? Eiväkö he tunteneet käskyjä aiemmin ja jo sillon halunneet niitä?
On tärkeätä ymmärtää että heprealainen sana "haluttu" on sana רצוי (ratzui) joka sisältää myös laajenemisen ajatuksen. Huomaa kuinka Nefi kuvaa kuinka he säilyttäisivät käskyt lapsilleen. Se siksi että Nefi uskoi että käskyt laajentaisivat Josephin talon ymmärrystä suurina synnin aikoina.
22.Jokainen Israelilainen uskoo että "lupauksen maa" on kahdensuuntainen liitto. Yltäkylläisyyden ja turvan lupaus jonka vastineena on käskyjen pitäminen. Siksi käskyt ylipäänsä on annettu.
On mielenkiintoista havaita että muinaisen gematrian mukaan "käskyjen" רצוי (ratzui) luku on saman arvoinen kuin nimellä "Israel"
1Moos 26:16 ilmauksen mukaan in sama numeroarvo lauseella: "Yesh HaShem hamakom hazeh" "J:la on tässä paikassa"
Tämä on Nefin lainaama muinainen viisaus: Että Israelin identiteetti ja J:lan viipyminen maassa riippuu käskyistä. Sekä käskyt että J:lan viipyminen maassa ovat Sukkot juhlan teemoja ja niitä näkee joka puolella tätä kappaletta. Kuten huomannet muinaisen Israelin näkökulmasta katsottuna Nefin tekstit sisältävät valtavaia aarteita.

[Unski3]

Antaa paljon lisämerkitystä näille MK:n kertomuksille. Tosi mielenkiintoista.