PDA

View Full Version : 1 Nefi 7


Maya
03-16-2009, 11:18 AM
http://scriptures.lds.org/fi/1_ne/7

Mielenkintoista kuinka Laaman ja Lemuel olivat nyt ihan innolla menossa hakemaan Ismaelin prehettä!
Ismaelin kaksi poikaa sekä Laaman ja Lemuel kapinoivat ja haluavat lähteä takaisin Jesusalemiin. He sitovat Nefin ja jättävät häne petojen ruoaksi. Nefi rukoilee Jumalaa, että tämä kirvoittaisi hänen siteensä ja niin tapahtuikin. Ja hän oli jälleen veljiensä edessä pyytäen heitä suraamaan Isänsä teltalle puhuen heille Jerusalemin tulevasta tuhosta. Mutta Laman ja Lemuel aikovat tappaa hänet, mutta eräs Ismalein tyttäristä ja tämän vaimo sekä Ismael saivat heidät muuttamaan mielensä ja pyytämään anteeksi.

Nefi antoi heille koko sydämmestään anteeksi. Nefi on todella esimerkki anteeksiantamisesta. Yhä uudelleen ja uudelleen Laman ja Lemuel rikkovat Nefiä vastaan ja yhä uudelleen ja uudelleen Nefi antaa anteeksi, jopa murha yritykset!

Tekstistä sen verran että MKn teksiti on täynnä hebrealaisuuksia. Sanajärjestys on esim aivan väärä englannin kielelle mutta oikea Hebrealle.
Siinä on myös Hebrealaista perinnettä paljon.

Unski3
03-16-2009, 07:19 PM
Heprealaisuus onkin vahva todiste, koska Joseph Smith joka oli äidinkieleltään Englannin kielinen ei olisi kirjoittanut lauseita noin, vaan oman kielensä mukaisesti, Tuo on todella merkittävä todiste kirjan alkuperästä, mutta luulempa, ettei mikään riitä vastustajille. Hengellinen tutkiminen ja todistuksen hankkiminen onkin ainoa tapa saada se todella.

Maya
03-22-2009, 08:42 PM
Näin on Henki todista ne jotka eivät halua eivät saakkaan todistusta!

Maya
12-18-2009, 08:47 PM
Juutalainen kommentti 7
Monikaan ei teidä että Juutalainen sanonta "herättää siementä"
(הקם זרע– hakem zerah) tarkoittaa sanatarkasti antaa jollekulle jälkeäisiä. Tämä voidaan nähdä selvästi 1 Moos 38:8. Kun Jla sanoi Nefille, että hän halusi heidän herättävän siementä Hänelle Hän tarkoitti että Jla halusi Nefin antavan jäljeläisä Jlalle itselleen.
Kuiinka joku voi antaa jälkeläisiä Jlalle? Torahin lain mukaan mitä tahansa annettiin Jlalle niin se kuului Temppelille. Ja siihen kuului jopa kaikki Israelin kansan esikoiset. Siksi jokaiselta Israelilaiselta vaadittiin rituaalin פדיון הבן (pidyon haben – redemption of the son- pojan lunastus) suorittaminen jokaisesta poikalapsesta.
Tämä tarkoitti 4 Mooses 3:12-13 mukaisesti Leviläisten esikoisten pappeuden uudelleen jakamista.
On tärkeätä ymmärtää, mitä Jla vaati Lehin lapsilta. Hän vati heiltä täysin vastaista. Jos heiltä vaadittiin siemenen herättämistä, niin jokainen poikalapsi joka heille syntyisi olisi lskettava Jlan pappien joukkoon. (Yleinen pappeus kuten meillä ehkäpä Melkesedekin pappeus Mayan huomautus). Pappina oleminen oli erittäin raskas kutsumus, se osoittaa osaltaan Lehin perheen tärkeyden. Oli mahdollista että Jlan tarkoitus oli Lehin perhettä olemaan pappisperhe joka osaltaan palauttaisi Israelin sukukunnan tämän luokse.
Ja tapahtui, että: Miksi Nefi toistaa näitä sanoja? Jotkut asnovat että jos Nefiltä oli loppumassa tila, niin ei olis järkevää toistaa sanojaan. Kuitenkin tämä sanonta on erittäin lyhyt hebreaksi:
ויהי (vayehi – ja tapahtui, että).
Tämä sanonta on siksi etittäin tärkeä koska Jla käytti tätä samaa sanontaa luodessaan maailman. mm sanoessaan etä : "ja valkeus tuli"
ויהי אור (vayehi or). Juutalaisen perimätiedon mukaan tämä todistaa että Jlan voima on tapahtuman takana.
Joten missä tahansa Nefi käytti tätä sanontaa se tarkoittaa että "tämä tapahtui Jlan suunnitelman mukaan".
3.
Miksi Nefi toistaa lauseensa? Joskus Juutalaisessa kirjallisuudessa kirjoittajat toistavat lauseitaan hieman eri järjestyksessä tai kieliopillisesti er lailla kirjoitettuna, jotta lukija saisi asiasta syvemmän ymmärryksen. Kirjoituksia lukiessa ei sanajärjestys ole tärkeä. Huomaa että ensimmäisen kerran kun Nefi käytti tätä menetelmää se tapahtui sillon kun Jla käski häntä veljineen lähtemään jälleen liikkeelle. Verbi tulee vasta sanojen "Minä Nefi ja minun veljeni"“I, Nephi, and my brethren”. Nyt toisella kertaa Nefi käyttäessään tätä sanontaa sanoo: " Minä Nefi, lähdin jälleen, veljieni kanssa"
“I, Nephi, did again, with my brethren, go forth”. Hän siirtää tahallaan verbin paikkaa lauseessa "doing again" Tämä viitta siihen että hän, Nefi oli oikestaan ainoa joka halusi täyttää Jlan käsky.
4.
Jälleen sanaleikki sanojen מדבר (midbar - autiomaa) and יהוה דברי (divrei hashem – Herran sanat).
Samoin “puhua” Ishmaelille, (ישמעאל) Joka sanatarkasti tarkoittaa “El haluaa kuunnella”.
Mielenkiintoista: : The Orach Chayimn kommentti Gn. 6:8 viittaa että tamä sanonta tarkoittaa että se hyvä mikä seuraa tapahtuneesta ei ole suoranaisesti tämän henkilön aikaan saama. Tosiasiassa sana חן (hen – favor, hyvä työ , palvelus) tarkoittaa jotakin josta ei voi antaa kiitosta kenellekkään. Tässä tapauksessa se viittaa siihen, että Ismaelin Nefille tekemä palvelus (hänen seuraamisensa) ei johtunut ystävyydestä tai Nefin taivuttelusta vaan, se viittaa suoraan J:lalta saatuun ilmoitukseen.
5 .
Ilmaisu “kovettaa/pehmentää” jonkun sydän tarkoittaa Hepreassa sitä että joko on tai ei ole avoin jollekkin idealle. Tässä tapauksessa vaadittiin Ismaelilta erittäin avointa mieltä tällaisen idean hyväksymiseen.
6-7
Sanojen “kapina” (מרד - mered) ja “erämaa” (מדבר - midbar) välillä on mielenkiintoinen sanaleikki. Huomaa kuinka näiden sanojen ero on kirjainten reish ja dalet järjestyksessä ja kirjaimen beit buuttumisessa. Beit myös tarkoittaa taloa.
Kabalahissa kirjan “beit” Yhdistetään Temppeliin (beit hamikdash) joka on J:lan huone (talo). Tämän kappaleen alussa voimme havaita, kuinka J:la halusi nähdä Lehin perheen siemenen kuuluvan huoneeseensa Beit kuten pappus. Mutta Ismaelin pojat sekä jotkut Nefin veljistä eivät halunneet tätä ”beit” osaa joten he kapinoivat.
Tämä todella älykä Nefin sanaleikki saattoi olla mahdollinen viittaus siihen, ettäse mitä vastaan he kapinoivat oli se tosiasia että he eivät halunneet siemenensä tulevan papeiksi. Tämä on ymmärrettävää koska papeilta kiellettiin muuta asemat ihmisten keskuudessa ja he elivät vain J:laa palvellen. He sen sijaan halusivat perheensä haalivan maallisia rikkauksia.
8.
Hengessä sokea: Vanhassa heprean kielessä sanonta “tulla sokeaksi” tarkoitti suunnan muuttamista tai polulta eksymistä. Tämän voi nähdä selvästi Talmudista:
“ Huomatessaan käärmeen lähestyvän veden piñata halkoen, hän sanoi seuraajalleen, ”tee se sokeaksi” ja seuraaja otti vettä ja kaatoi sen viiniin; jolloin käärme kääntyi takaisin!” (b. Avodah Zarah 30a)
Joten kun Nefi sanoo että he sokaistuivat se tarkoitti että heidän ajatuksensa harhautuivat oikeuden mukaisuuden poluilta.
9.
Kuinka että tee Herran sanojen mukaan?
On hyvä muistaa että sana “kuulla” (השמ) tarkoittaa myös ”totella” ja että sanonta ”Jumalan sana” viitta Jumalan antropomorfiseen julistukseen J:lasta. Ole ystävällinen katso aiemmista kappaleistä tarkennusta.
10-12
Sana usko (אמונה - emunah) hebreaksitarkoitta sanaa ”luottaa” . Juutalaisuus ei katso uskon olevan uskomus vaan tarkemminkin halu astua ne askeleet joille Jla meitä ohjaa..
Hänen tahtonsa: Raamatullinen tahto sana on (רצון - ratzon). Tämä sana ei tarkoita ainoastaan ”tahtoa” vaan ”halua sovittaa”. Näin sanoo Rabbi Shlomo Yitzhaki (Rashi) Kaikkein taitavin juutalainen kommen toija Gen 33:10 kommentissaan:
“ kuten joka kohdassa jossa käytetään רָצוֹן kirjoituksissa on sillä rauhoittava vaikutus, apayement vanhalla Ranskan kielellä ym. , se ei tule olemaan sinulle rauhoituksena(לְרָצוֹן)” Lev. 22:20, ” Oikeamielisen miehen huulet tuntevat sanan רָצוֹן. Ne tuntevat kuinka lepyttää ja rauhoittaa (לְרַצוֹת)” (Prov. 10:32).”
Joten voimme oppia tästä että Nefin sanoo että mikäli he panevat luottamuksensa Jlaan, Hän sovitta heidät.

Maya
12-18-2009, 08:47 PM
13.
Juutalaisessa kirjallisuudessa on autentisia merkintöjä siitä että useita oikeamielisia ihmisiä varoitettiin että he lähtisivät Jesusalemista, koska se tuhottaisiin. Eräs tälläinen kertomus joka muistuttaa Nefin kertomusta on Apokalyptisessä kirjassa nimeltä Baruch, jossa on seuraava kommentti:
” Ja tapahtui Jeconiahin, Juudan kuninkaan, 25nä vuotena, että J:lan sana tuli Baruchille, Neriahin pojalle ja siinä sanoi: Oletko nähnyt kaiken sen, mitä nämä ihmiset tekevät Minulle, että se paha mitä nämä kaksi jäljelle jäänytta sukukuntaa ovat tehneet minulle on pahempaa kuin niiden kymmenen jotka otettiin vangeiksi? Sillä näiden kuninkaat pakottivat heidät tekemään syntiä, mutta nämä kaksi ovat itsekseen pakoittaneet kuninkaansa syntiin. Tästä systä tuon tuhon (evil) tämän kaupunnin ylle ja sen ihmisten päälle ja se tullaan hävittämään joksikin ajaksi silmieni edestä ja Minä sirottelen sen pakanoiden sekaan jotat he tekisivät hyvää pakanoille. Ja Minun kansaani tullaa ajamaan takaa, ja tulee aika jolloin he jälleen etsivät entisaikojen vaurauttaan. Sillä olen sanonut sinulle nämä sanata jotta voisit sanoa Jeremialle ja kaikille kaltaisillesi, että he menisivät pois kaupungista.”
14 .
Mistä Nefi tiesi että Jlan Henki pian lakkaisi vaikuttamasta heidän keskellään? Sen lisäksi että hän mahdolliseti sai tästä ilmoituksen on myös mahdollista että nefi seurasi merkkejä. Talmud kuvaa Yomahisaan useita Temppelillä tapahtuneita päivittäisiä ihmeitä jotka olivat seurausta Shechinahista (J:lan läsnäolosta) kuten J:lan taivaasta lähettämä tuli joka kulutti alttariuhrit. Ja kun Shechinah poistui ihmeet lakkasivat. Ihmeiden loppuminen viittasi Shechnahin poissaoloon joka puolestaaan tarkoitti Temnppelin pikaista tuhoa. Joten ihmisillä ei tarvinnut olla sokeaa uskoa profeetoihin. Joka kerta kun Temppeli tuhottiin olivat merkit selvästi havaittavissa.
15-16
Juutalaisissa teksteissä onn usein monia tiedon kerroksia. Miksi Nefi sanoi että hänet jätettäisiin villieläinten raadeltavaksi? Ymmärtääksemme tämän meidän on katsottava Pirkei Avot 5:11 josa lukee:
“Villieläimet tulevat maailmaan täynnä vääriä valoja ja J:lan nimen pilkkamista.” Kun Nefi sanoo että hänen veljensä toivoivat villieläinten syövän hänet, se tarkoittaa että he rikkoivat valansa – jonka teidämme oikeaksi edellisten kappaleidenkertomuksista – seka¨sen että he pilkkasivat J:lan nimeä. On todennäköistä että kun Nefi mainitsi varoituksen tulleen J:lalata he kirosivat J:lan nimen tai pilokkasivat J:laa.
Köysillä sitominen: Miksi Nefin veljet erikoisesti sanoivat sitoneensa häne köysillä? Millaisen eron nimen omaa köysien mainitseminen saa aikaan? Jälleen hepreankielen tutkiminen auttaa. Köysiä tarkoittava sanan (חבל – chevel) verbi לחבל (lichevel) tarkoittaa juonitella. Joten tällä Nefi halusi sanoa että he juonittelivat häntä vastaan. Satta myös olla että kysymyksessä on sanaleikki Abelin nimestä (הבל - Hevel). Samankaltaisuus saatta viitata siihen että jälleen kerran oli murhayritys viatonta miestä kohtaan.
17.
Meidän on aina otettava huomioon kuvaavan nimisanan muutokset tekstissä. Narun ”cord” sijaan kuten ennen Nefi käyttää side ”band” sanaa joka hebreaksi olisi (פס - fas). Meidän on aina otettava huomioon nimisanan muutoksen tekstissä. Mitä meille yritetään ketoa? Sanan 2fas” gematria arvo on 140. Se mikä tuossa on mielenkiintoisat on että se on myös sanan “מעל” (maal) uskoton ja petttävä g. arvo. Joten syvemmällä tasolla Nephi kertoo meiolle että hänen veljiensa rikkaus johtui heidän uskottomuudestaaan.
19 -20
Miksi nyt yhtäkkiä hänen veljensä ymmärtäisvät pahuutensa ja pyytäisivät Nefiä antamaan anteeksi? Kun edes enkelin saapuminen ei vaikuttanut heihin kuinka sitten se että Nefin siteet (bands) aukenivat?
Juutalaisen logiikan ymmärtäminen on tässä tärkeätä. Juutalaisen logiikan mukaan synnin voi saada anteeksi tekemällä vastakkaisen hyvän teon. Esimerkikisi: punainen ”heifer” kumoaa kultaisen vasikan synnin.
Huomaa että kun Nefi rukoilee hän mainitsee uskollisuutensa pyytääkseen vapautusta. Toimien täten jo kuin pappi hän tarjoaa uskollisuuttaan uskomattomuuden anteeksiantamisen välineeksi. Kun he näkivät että hänen oikeudenmukaisuutensa sovitti heidän pahuutensa he tajusivat kuinka synnin vallassahe olivat olleet.
21
Jälleen kerran näemme ilmoitusta tekstissä. Nefi ehdoittaa että he rukoilisivat Herraa heidän J:laansa. Tästä seuraa automaattisesti se että J:laa kutsutaan Nefin J:laksi ja vastaisi hänen rukouksiinsa. Nefi tekee selväksi, että J:la haluaa samanlaisen yhteyden muihinkin kuin mikä Hänellä on Nefin kanssa..
22
Ylös ja alas: Tärkeätä on että polttouhri on hepreaksi: עולה (olah). ”olah” tarkoiottaa sanatarkasti ”se joka menee ylös” viitauksena siitä että uhrihaju kohoaa ylös J:lalle.
Joten huomaa miten Nefi aloittaa jakeen sanoen että he ”tulivat alas” mutta vähitellen ”nousivat ylös” tehdessään polttouhreja. Tämä älykäs loppu viitta heidän hngelliseen matkaansa. Se alkoi erittäin matalalta kun he kapinoivat, mutta sitten se kohosi korkeammalle, kun he kuulivat Nefin sanoja ja pyysivät anteeksi.