1 Nefi 8

[Maya]

Kertomus Lehin unesta.
http://scriptures.lds.org/fi/1_ne/7

Enoksen kirjasta, joka on löytynyt viimevuosina löydämme myös kertomuksen puusta jonka hedelmät ovat valkoiset ja loistavat. Sama kertoo joku muukin kirjoitus oliko se Malakia vain mikä en nyt muista.

Minusta tämä kertomus on eräs mormoninkirjan parhaita kohtia.

[Maya]

1 Ja tapahtui, että me olimme koonneet yhteen kaikenlaisia erilaatuisia siemeniä, sekä kaikenlaisen viljan että myös kaikenlaisten hedelmien siemeniä.
*Siementen mukana ottaminen ei varmaankaan ollut helppoa koska Toran mukana eri siemenet oli pidettävä tarkkaan erillään toisistaan 5 Moos 22:9. Niiden kuljettaminen kaipasi erikoisvalmisteluja.
Miksi Nefi toistaa sanaa : kaikenlaisia? Hepreankieli tuo vastauksen; kun katsomme sanaa joka on hepreaksi: כל (kol) sen g. arvo on 50. Nefi käyttää tätä tarkoituksellisesti 3 kertaa saadakseen arvon 150 joka on tarkalleen niin monta kuin montako päivää Nooa oli arkissaan. Tällä tavalla Nefi kertoo heidän menneen läpi saman tapaisen koettelemuksen kuin Nooa.
On myös tärkeätä havaita että 150 luku on tärkeä myös kabbalahissa. Lubinilainen Rabbi Zadok HaKohen Rabinowitz sanoo luvun 50 tarkoittavan kolmen sielujen alimman tilan 50tä ymmärryksen porttia (Nun Sha’arei Binah). Näiden avulla J:la antaa lakinsa ihmisille. Noa oli suorssa yhteydessä J:laan samoin oli Nefi.
2 Ja tapahtui, että viipyessään erämaassa isäni puhui meille sanoen: Katso, minä olen uneksinut unen, eli toisin sanoen minä olen nähnyt näyn.
* Miksi Lehi viipyi vielä erämaasa vaikka oli juuri saanut käskyn lähteä matkaan? Se johtui Tabernaakkeli juhlasta josta jo puhuimme aiemmin. Juhlaa seuraa שמיני עצרת (shemini atzeret) 8 päivää jonka aikana ihmiset "viipyivät edelleen Herran huoneessa" tuon kahdeksan päivän ajan. Kun rakentaa telttansa Herralle niin henkilöistä tulee Herran vieraita ja näin Herra toivoo henkilöiden viipyvän vielä Hänen luonaan.
Tamä on siis Herran tapa sanoa Lehille että sinun ei tarvitse rynnätä pois luoltni vaan viivy vielä hetken niin opetan sinulle lisää hengellisyyttä. Siksi hän saa näyn. On myös tärkeätä tietää että rankkasateita tuli koska tahansa tuona vuodena ikana. Viivytellessään Lehi joutui siihen vaaraan että joutuisi matkaamaan sateen aikana. Tämä näyttää kuinka lujasti hän luotti Jumalan apuun matkan aikana.
3 Ja katso, sen tähden, mitä olen nähnyt, minulla on syytä riemuita Herrassa aNefin sekä Samin tähden, sillä minulla on syytä olettaa, että he ja myös monet heidän jälkeläisistänsä pelastuvat.
* Jos Lehille kerran annettiin näky, miksi hän ei kuitenkaan ollut varma heidän pelastumisestaan? Syy löytyy Israelilaisesta kulttuurista. Eräs tärkeä Talmudin sananlasku sanoo: "Kaikki on Taivaan käsissä paitsi taivaan pelko." (b. Berachot 33b)
Israelilaisena Lehi ymmärsi että kaikki on kirjoitettuna Taivaan kirjoissa ja Taivaalla on kontrolli kaikkeen paitsi taivaan pelkoon. Jotenka vaikka J:la näytti hänelle että Nefin ja Samin jälkeläiset olisivat uskollisia, kuitenkin kaikki riippui Taivaasta. Siksi Lehi ei voinut olla täysin varma, hän pystyi ainoastaan olettamaan että näin olisi.
4 Mutta katso, Laman ja Lemuel, minä pelkään tavattomasti teidän tähtenne, sillä katso, minä muistan nähneeni unessani pimeän ja kolkon erämaan.
* Pimeä ja kolkko: Tämä muistuttaa Heprean kielistä; (משעמם ומדכא - meshaamen vemedakei) Joka usein käännetään sanalla kolkko, mutta joka sanatarkasti tarkoittaa: kolkko ja depressoiva. Ideana jokin josta imetään elämä pois. Tämä tarkoitus vahvistuu Lehin erämaassa sanomissa sanoissa.
Jos tutkimme asiaa sadeaika teeman varjossa, niin sana voi myös tarkoittaa "pilvistä". Hebrean kielessä monet sanat jotka tarkoittavat "kolkko" tarkoittava myös "pilvistä". Kuitenkin tuo pimeä aika tarjoaa ihmisille elintärkeän veden saannin. Laamanin ja Lemuelin tapauksessa havaitsemme että se mikä tavallisesti seuraa olisi vain pimeys ilman jälkeenpäin tulevaa elämää. Siksi Lehi ei nähnyt paljoakaan toivoa näissä pojissaan.
5 Ja tapahtui, että minä näin miehen, ja hän oli puettuna valkoiseen aviittaan; ja hän tuli ja seisahtui eteeni.
* On mielenkiintoista, kuinka tabernaakkeli/ 8-päivän kokoontumis teema jatkuu. Shemini Atzeret juhlan aikana on tavallista että rukoustajohtava henkilö pukee päällensä valkoisen vaatteen nimeltä "kittel"
"Kitteli" on yleensä valkoinen ja puuvillasta tehtynä se kuvastaa puhtautta jonka voi saavutta tikkunilla= korjaamalla, katumalla, sekä meditation ja rukouksen avulla. Semikä on mielenkiintoista on että "kittel" on myös hautaus vaate sekä pappeusvaata (Hmmm... soiko kellot? Mayan huomautus). Josephus sanoo Wars II.8.3 että esseniläiset pappeus suvut pukeutuivat valkoiseen asuun sekä garmentteihin. Tämä tehtiin kahden asian vuoksi: Pyhyyden sekä kuoleman symboolina. Ensimmäinen osa on selvä ja toinen tehtiin koska surettiin ihmisten pahuutta sekä kuolleena olemista tuolle syntiselle kansalle.
6 Ja tapahtui, että hän puhui minulle ja käski minua seuraamaan itseään.
7 Ja tapahtui, että kun seurasin häntä, näin olevani pimeässä ja kolkossa autiomaassa.
* Autiomaalle on kaksi mahdollista selitystä: Ensinnäkin se saattoi tarkoittaa tyhjää tilaa. Tämä kuten valkoinen vaate jonka Lehi näki saattoi kuvata שאול (sheol) paikkaa jonne kuolleet menevät. Seolin sana tarkka käännös on haju, tuoksu. Juutalaisen tradition mukaan ei mitään voitu tehdä sheolissa.
Toinen tarkoitus on kamalampi. Se voisi myös tarkoittaa kaatopaikkaa. Juutalaiseten kaatopaikka oli kaupungin ulkopuolella ja siitä käytettiin usein sanaa: גיהינום (gehinom) Joka tarkoittaa ulompaa pimeyttä ja joka tavallisessa kielessä käännetään helvetiksi.
Oli kuinka tahansa se oli peloittava paikka.
8 Ja kuljettuani monen tunnin ajan pimeydessä aloin rukoilla Herraa, että hän aarmahtaisi minua lempeiden armotekojensa paljouden mukaan.
9 Ja tapahtui, että rukoiltuani Herraa näin suuren ja avaran akentän.
10 Ja tapahtui, että minä näin apuun, jonka bhedelmät olivat haluttavia tehdäkseen ihmisen onnelliseksi.
* Tämä kuullosta aivan Edenin puutahan kuvaukselta גן עדן (gan eden – the garden of Eden/paradise). Se mikä on mielenkiintoisat on että Edenin puutahalla ja tabernaakkelijuhlalla on yhteys. Sanotaanhan että Edenin Puutarhassa oli 10 tabernaakkelia. Syy kymmeneen tabernaakkeliin Eedenissä :
R. Hama b. Hanina sanoi: Pyhä , Siunattu olkoon Hänen nimensä, rakensi Aadamille 10 (Canopies) tabernaakkelia (?) Eedenin Puutarhaan, sillä snotaan: Sinä käytit J:lan Eedenin Puutarhasta kaikki jalokivet: the cornelian, the topaz and the emerald, the beryl, the onyx and the jasper, the sapphire, the carbuncle and the emerald and gold. (b. Bava Batra 75a)
Syy juuri kymmeneen tabernaakkeliin on Juutalaisen perimätiedon mukaan, että näissä maistetaan 10 sefirottia. Joten kun J:la antaa Lehille tämän näyn se ei ole mikäämn pikku asia. Näky lupaa Lehille että hän tulee kokemaan täyttymyksen joko maanpäällä ollessaan tai siemenensä kautta.
11 Ja tapahtui, että minä menin puulle nauttimaan sen hedelmää; ja minä huomasin, että se oli mitä makeinta, yli kaiken sen, mitä milloinkaan ennen olin maistanut. Niin, ja minä näin, että sen hedelmä oli valkoista, voittaen kaiken milloinkaan näkemäni valkoisuuden.
Temppeli juhlan teema jatkuu edelleen. Juhlan aikana käytetään israelilasita sitrushedelmää, Etrogia, joka on sisältä valkoinen. Se ja edellä mainitsemani neljä maustetta kuuluvat yhteen. Midrashicissa on tähän hedelmään ja Eedenin puutahaan viittavia lausuntoja. Jotkut Rabbit uskovat sen olevan kielletyn hedelmän. Sen tuoksun väitetään olevan taivaan tuoksun. Etrog yhdistetään johonkin haluttuun ja elämään. Talmud: Se joka syö tuota hedelmää saa tuoksuvia lapsia. (b. Ketubot 61a)
Etrog siis yhdistetään elämään. Sanotaan, että se joka syö hyvän Etrogin tabernaakkelijuhlan aikana saa hedelmällisiä lapsia.
Se mikä oli mielenkiintoista Lehin unessa oli että Etrog on yleensä hapan kun taas Lehin hedelmä oli makea. Tämä saataa tarkoittaa että J:la ei ainoastaan luvannut hänelle hedelmällisiä lapsia vaan myös happamat kokemukset muuttuisivat makeiksi. Tämä sopii Lehin unen loppuosaan. Juutalainen näkemys tästä on erittäin vaikuttava.
12 Ja kun nautin sen hedelmää, se täytti sieluni tavattoman suurella ailolla; sen vuoksi aloin btoivoa, että perheenikin nauttisi sitä, sillä minä tiesin, että se oli kaikkia muita hedelmiä chaluttavampaa.
*Huomioi siinä esiintyvä todella upea sanaleikki. Rabbi Nahmanides sanoo että Etrog on Arameankielinen sana ja tarkoittaa halua. Nyky Aramewnakielinen sana "ragag" sisältää viitteen Etrogiin, tämä sanaleikki on vanha Israelilainan sanaleikki. Rachel Adelmanilla on hyvä drasha tästä asiasta jossa sanotaan: Aramealainen "Etrog" on Hebreaksi yksinkertaisisti; "hadar" tai: חמדה
halu, "pri etz hadar" tulisi tällöin kääntää "kolmen halun hedelmäksi". Kuinka sitten tioedämme Etrogin olevan hyvän ja pahan tiedon puun? Hän sanoo: Nainen näki että puusta oli hyvä syödä ja että se oli kaunis katsella ja se haluttava viisauden lähde.
13 Ja luodessani katseeni ympärilleni, jotta kenties löytäisin perheenikin, minä näin vesivirran; ja se virtasi eteenpäin, ja se oli lähellä puuta, jonka hedelmää olin nauttimassa.
Entisajan Juutalaisten käsitys joesta.
-joki jossa ewlämä jatkuvasti virtaa, koska vesi on elämän lähde.
-loppumaton puhdistautumisen voima. Vesi on luonnon puhdistusvoima.
-hengellinen este koska sen yli on päästävä. Midrashissa sanotaan: Paholainen muuttui joeksi ja esti Abrahamia matkustamasta vaikka Jumala niin käski.
Siksi kun Lehi näkee joen se tarkoittaa että J:la pitää hänestäm huolen, mutta että hänen on matkallaan päästävä hengellisen esteen yli. Se että tämä oli hedelmän lähistöllä tarkoittaa että hänellä olisi edessään hengellinen matka jonka lopussa hän saisi maistaa haluamaansa makeaa hedelmää.
Sana "näin" on englanniksi käännetty "beheld" mikä tarkoittaa enemmän kuin nähdä; tutkia, tarkstella,huomioida. Lehin näyssä oli varmasti muutakin, mutta kaiken sen kertomiseen ei ollut tilaa näillä levyillä. Eräs juutalaisessa paratiisinäyssä usein näkyvä osa on tulinen joki joka kuvaa tuomiota; Daniel 7:10 Hänen luotaan lähti liikkeelle tulinen virta. Tuhannet ja taas tuhannet palvelivat häntä, miljoonat seisoivat odottaen hänen edessään. Oikeus asettui istumaan, ja kirjat avattiin.

[Maya]

14 Ja minä katsoin nähdäkseni, mistä se tuli, ja minä näin sen alkupään vähän matkan päässä; ja sen alkupäässä minä näin äitinne Sarian ja Samin ja Nefin, ja he seisoivat ikään kuin tietämättä, minne mennä.
* Syy miksi he ehkä eivät heti halunneet mennä on selitettu yläpuolella: Tähän liittyisi este jonka yli menemisen hintaa he ehkä eivät haluaisi maksaa vaikka he varmasti olisivat mielellään ottaneet osaa siunauksiin.
Joen alkupaikka: Tämä on Israelilainen ilmaisu pahuudesta. Entisaikoina Israelin maassa joet eroittivat toisistaan eri alueet. Talmudissa tuollaisten alueiden johtajia kutsutaan ראש נהרה (resh nahara) joka Arameaksi tarkoittaa "joen alkua". Nämä ihmise nähtiin erittäin ahneina koska he haluaisivat ainoastaan vierailla kylissä rahankeruussa. Siksi Talmudissa sanotaan:
"R.Zeran isä toimi veronkantajana 13 vuotta. Kun Resh Nahara (joen alku) tuli kaupunkiin, jos hän (R.Zin isä) näki kaupungin oppineitä hän neuvoi heitä: Resh Nahara (joen alku) on tulossa kaupunkiin, ja nyt hän tappaa isän pojan läsnäollessa, ja pojan idän läsnä ollessa;" (b. Sanherdin 25b)
joten kun Lehi kuvaa että he olivat joen alkulähteellä tämä on idiomarinen sanonta joka tarkoitta että he olivat siellä oman ahneutensa takia. Eikä heitä kiinnostanut oikeastaan lainkaan tuo hengellinen matka.

15 Ja tapahtui, että minä viittoilin heille, ja minä myös sanoin heille kovalla äänellä, että he tulisivat luokseni nauttimaan hedelmää, joka oli kaikkia muita hedelmiä haluttavampaa.
16 Ja tapahtui, että he tulivat luokseni ja nauttivat myös hedelmää.
* Miksi Lehi kutsuisi heitä kovalla äänellä? Juutalainen ilmaisu קול רם (kol ram – loud voice) yhdistetään nuhteluun. Kova ääni viittaa kovaan nuhteluun heidän kapinointinsa tähden samaan tapaan kuin mitä tapahtui 5 Mooses 27:14
14 Ja leeviläiset lausukoot ja sanokoot kovalla äänellä kaikille Israelin miehille:
15 'Kirottu olkoon se, joka....
Joten Lehi nuhteli heitä koska he eivät halunneet ottaa osaa hengelliseen matkaan joka asettaisia haasteita, koska he pelkäsivät omaisuutensa menettämistä. Tämä nuhtelu nähtävästi toimi hyvin kuten näemme he tulivat kuitenkin ja ottivat osaa hedelmän syömiseen.


17 Ja tapahtui, että minä halusin myös Lamanin ja Lemuelin tulevan nauttimaan hedelmää; sen vuoksi loin katseeni virran alkupäähän, jotta kenties näkisin heidät.
* On mielenkiintoista että Lehi käyttää sanontaa "loin katseeni virran alkupäähän" koska Heprealainen sana
עין (ayin – eye) viitta henkilön anteliaisuuteen (hyvä silmä) tai ahneuteen (paha silmä). Tämän näkee Talmudista:
" Kuinka on tynbnyrin puhkaiseminen sunnuntaina? Jos aikoo tehdä kolon se on kielletty, mutta jos hänen aikomuksensa on olla hyväsilmäinen (antelias) se on sallittua?" (b. Shabbat 146b)
Me olemme nähneet jo aikaisemmasta että "joen alkulähde" on ilmaisu joka viitta henkilön ahneuteen. Joten kun Lehi " loi katseensa virran alkupäähän" löytääkseen Lamanin ja Lemuelin se tarkoittaa idiomatisesti Israelilaisille että Lehi haastoi heidäqn syynsä olla ottamatta osaa henkiseen vaellukseen. Kieltäytyivätkö he ahneuttaan katsoessaan kaikkea sitä materiaalista omaisuutta jonka he saattoivat menettää ryhtyessään matrkaan?"

18 Ja tapahtui, että minä näin heidät, mutta he eivät tahtoneet tulla luokseni nauttimaan hedelmää.
19 Ja minä näin rautakaiteen, ja se kulki virran partaalla ja johti puulle, jonka luona seisoin.
* Rashin Psalmi 2:9 kommentin mukaan rautakaide on miekan runollinen ilmaisu. Miekka kuvataaan entisessä Juutalaisten mystiikassa kirjaimella
ז (zayin) joka Kabbalahissa yhdistetään ymmärrykseen. Joten miekka kuvaaa J:lan sanaa joak tuo ymmärryksen toisille ja tuomion toisille.

20 Ja minä näin myös kaidan ja kapean polun, joka kulki rautakaiteen vieressä aina puulle asti, jonka luona seisoin; ja se johti myös alkulähteen ohitse suurelle ja avaralle kentälle, joka oli kuin maailma.
* Kaita ja kapea: Tarkoittaa Israelilaisille vainoa. Joten kun Lehi näkee kaidan ja kapean polun, se tarkoittaa että tulevaisuus on vainojen varjoatama. Talmudissa näkee tämän saman lainauksen 2 Kuninkaat 6:1 "Toiset san ovat: hän ajoi rvesikauhun hänestä, kuten kirjoitettu on. Ja profeettojen pojat sanoivat Elishalle, Katsokaa paikka jossa olemme on meille liian kapea: 11 todistsem että siihen mennesä se ei ollut liian kapea. (b. Sandherin 107b)
Avara aukio: Juutalaisen ajattelutavan mukaan tuleva maailma olisi yksinkertaisesti tuleva maailma. Mutta miksi Lehin piti nähdä tuollainen polkuja pelto joka oli siihen yhteydessä? Meidän on muistettava että muinaisen Israelin kulttuurin mukaan vain se että oli Israelin maassa oli merkkinä siitä, että saisi olla mukana tulevassa maailmassa. Tämä siksi koska Tora lupaa että ne jotka ovat oikeamielisiä saavat asua maassa senkin jälkeen kun väärämieliset on poistettu. Joten lopulta tämäm johti ihmiset uskomaan että ihan vaan olemalla maassa oli hyvä merkki, kuten Talmudista näkee:
“R. Jeremiah b. Abba sanoo R. Johanan nimissä että kuka tahansa kävelee neljän kubitsin matkan Israelin maassa, sille on paikka varmistettuna tulevassa maailmasa.“ (b. Ketubot 111a)
Joten Lehille näytettiin että vaikka hän oli menosa pois Israelin maasta hän oli vastoin yleistä luuloa menossa kohti osaansa tulevassa maailmassa. Koska Lehin karkoitus oli kutsumus eikä oikea karkoitus. Tämä näky oli erittäin tärkeä, vaikka J:la antoikin heille paljon kokemuksia joku hänen perheensä jäsenistä saattoi edelleen katsoa heidän karkoitustaan kiroukseksi. Näky osoitta että se ei tätä ollut.

21 Ja minä näin lukemattomat joukot ihmisiä, joista monet ponnistelivat eteenpäin päästäkseen apolulle, joka johti puulle, jonka luona seisoin.
*Lehi ymmärsi että elämän puun avain oli pysyä uskollisena J:lan käskyille. Israelilaiset ovat aina ymmärtäneet Toran lain elämänpuuksi:
" Täyttynyt halu on elämän puu; ja elämän puu on juuri Toora, kuten sanotaan se on heille elämän puu jotka sitä tottelevat" (b. Berachot 32b)
On olemasas vanha juutalaisnen traditio joka kertoo että maailman kansat tulevat valittamaan Jumalalle koska he haluavat siunauksia jotka ovat Toran laissa, mutta he eivät halua tehdä samoja sopimuksia kuin Israel. Lehin näky esittää että moni halusi elämän puun, mutta eivät halunneet seurata J:lan alaisuuteen alistumisesta.

22 Ja tapahtui, että he tulivat ja alkoivat kulkea polkua, joka johti puulle.
23 Ja tapahtui, että nousi pimeyden sumu, aivan niin, tavattoman suuri pimeyden sumu, niin että ne, jotka olivat alkaneet kulkea polkua, eksyivät tieltä, niin että he kulkivat pois ja joutuivat hukkaan.
* Pimeyden sumu: Mitä nähtävämmin tämä on Hebreankielinen sana
ערפל (arafel), joka on sama sana joka löytyy 5 Moos 4:11 ja joka käännetään " Synkäksi pimeydeksi" "11 Ja te astuitte esille ja jäitte seisomaan vuoren juurelle, ja vuori paloi tulena, joka loimusi sisimpään taivaaseen asti pimeyden ja synkkien pilvien keskellä."
Arafael on Juutalaisen perimätiedon mukaan Taivaan alimmainan tason nimi. Tämä arafaelin syvä pimeys Kabbalahissa ymmärretään siksi mikä erottaa meidät J:lan valosta ja joka avaa hänen salaisuuksiaan. Joten kun arafel estää ihmisten tien se tarkoitta että ihminen ei ole Jumalan salaisuuksien heille antaman palajatavan näyn arvoinen. He eivät pysty pääsemään edes ensimmäiselle taivaan tasolle.

24 Ja tapahtui, että minä näin toisia, jotka ponnistelivat eteenpäin, ja he tulivat ja tarttuivat kiinni rautakaiteen päästä; ja he ponnistelivat eteenpäin pimeyden sumun läpi pitäen kiinni rautakaiteesta, kunnes he tulivat esiin ja nauttivat puun ahedelmää.
25 Ja nautittuaan puun hedelmää he loivat katseensa ympärilleen ikään kuin olisivat olleet ahäpeissään.
* Ottaen huomioon että olemem jo havainneet rautakaiteen olevan seemiläinen idiomatinen ilmaisu joak tarkoittaa miekkaa ja kuinka se viittaa J:lan sanaan sillon ne jotka siihen takertuvat saattava olla viittausw niihin, jotka seuraavat J:lan käskyjä ja pääsevät juuri ja juuri taivaan ensimmäiselle tasolle.

26 Ja minäkin loin katseeni ympärilleni ja näin vesivirran toisella puolella suuren ja aavaran rakennuksen, ja se oli ikään kuin ilmassa, korkealla maan yläpuolella.
*Rakennuksen pulma: Juutalaisessa perimässä lentävä torni on osoitus suureata vaikeudesta. Rashi sanoo että muinoin ne jotka käyttivät loitsuja nostivat taloja ilmaan luonnon lakeja uhmatakseen. Nämä ihmiset uskoivat pääsevänsä taivaaseen omin avuin ilman J:lan apua.
Torassa on monia henkilön taloa koskevia lakeja. Kun nostaa talon perustuksiltaan ylpeilläkseen Jumalan lakien uhmaamisella siitä tulee viisaille ongelma. Se on suuri ongelmaq koska viisamme ovat usein koettaneet Tooran lakeja käyttäen ratkaista tuollaisen talon ongelman, mutta eivät ole pystyneet. Talmud sanoo seuraavaa:
" R. Isaac sanoi: Mitä tarkoitetaan lauseella; Miksi ylpeilet pahanilkisesti, oi suuri mies? J:lan hyvyyskö kestää jatkuvasti? Miisä on se joka laski kaikki Toran kirjaimet? Missä on hän joka punnitsi kaiken valon ja Toran painavat kirjoitukset? Missä hän on joka laski tornint - joka laski kolmesataa lakia "tornista joka lensi ilman halki" R. Ammi sanoi:" Doeg ja Ahitophel mainitsee neljäsataa lentävien tornien ongelmaa, eikä yksikään niistä ole ratkaistu."
(b. Sanhedrin 106b)
Eli jos lentävien tornien arvoitusta ei voitu selvittää sillä että se kuvaa sitä joka ylpeilee J:lan käskyjä vastaan, sillon ei ole J:lan sanalla toivoa.