2 Nefi 4

[Maya]

Lehi neuvoo ja siunaa jälkeläisiään. Hän kuolee ja hänet haudataan. Nefi riemuitsee Jumalan hyvyydestä. Nefi turvaa Herraan ikuisesti. Noin 589–570 eKr.
1 Ja nyt minä, Nefi, puhun profetioista, joita isäni puhui Joosefista, joka vietiin Egyptiin.
2 Sillä katso, hän totisesti profetoi kaikista jälkeläisistään. Eikä ole monia suurempia profetioita kuin ne, jotka hän kirjoitti. Ja hän profetoi meistä ja meidän tulevista sukupolvistamme, ja ne on kirjoitettu pronssilevyihin.
* 2. Nefi 3:5.
5 Ja nyt, Joosef totisesti näki meidän aikamme. Ja hän sai Herralta lupauksen, että hänen kupeidensa hedelmästä Herra Jumala nostaisi Israelin huoneelle vanhurskaan oksan; ei Messiasta, vaan oksan, joka taitettaisiin pois mutta kuitenkin muistettaisiin Herran liitoissa, joissa Messias ilmoitettaisiin heille myöhempinä aikoina voiman hengessä, niin että heidät tuotaisiin epimeydestä valoon — niin, pimeyden kätköstä ja orjuudesta vapauteen.
Joosefin Profetiat olivat siis Laabanin levyillä. Miksi niitä ei ole laitettu Mormonin kirjaan on ehkä siksi että ne kuuluvat oikeastaan Raamattuun. miksi ne eivät ole siellä on taasen eri asia. Joosefin kirjoituksia on nähtävästi enemmänkin. Niistä vain osa on löytynyt. Joseph Smith sai käsiinsä Arahamin kirjan ja käänsi sen. Se on julkaistu Abrahamin kirjana Kallisarvoisessa Helmessä. Abrahamin kirjastasanoo eräs ei mormoni arkeologi seuraavaa: http://www.youtube.com/watch?v=e2y_EayKJg4&feature=channel_page (3 osainen video). Lani Bell Egyptologi toteaa että JS oli oikeassa joisakin asioissa kääntäessään Abrahamin kirjaa. JS luultavasti käänsi muitakin Joosefin kirjoituksia mutta niitä ei ole julkaistu. Voi olla, että niden sisältö oli liian voimaksta jotta se voitaisiin julkaista.
Juutalaisen tavan mukaan Lehi halusi varoittaa ja siunata jälkeläisiään. Seurtaavassa lyhyesti hänen siunauksistaan lapsilleen sekä Ismaelin pojille.
3 Ja nyt, kun isäni oli lakannut puhumasta Joosefin profetioista, hän kutsui Lamanin lapset, hänen poikansa ja tyttärensä, ja sanoi heille: Katso, poikani ja tyttäreni, te, jotka olette esikoiseni poikia ja tyttäriä, minä tahdon, että kallistatte korvanne minun sanoilleni.
4 Sillä Herra Jumala on sanonut, että mikäli te pidätte minun käskyni, te menestytte maassa; ja mikäli te ette pidä minun käskyjäni, teidät erotetaan pois minun edestäni.
5 Mutta katso, poikani ja tyttäreni, minä en voi mennä hautaani jättämättä siunausta teille, sillä katso, minä tiedän, että jos teidät kasvatetaan tielle, jota teidän tulee kulkea, te ette siltä poikkea.
6 Ja nyt, jos teidät kirotaan, katso, minä jätän teille siunaukseni, niin että kirous otetaan teiltä pois ja pannaan vastattavaksi vanhempienne päälle.
7 Sen vuoksi, minun siunaukseni tähden Herra Jumala ei salli, että te hukutte; sen vuoksi hän on armollinen teille ja jälkeläisillenne ikuisesti.
8 Ja tapahtui, että kun isäni oli lakannut puhumasta Lamanin pojille ja tyttärille, hän käski tuoda Lemuelin pojat ja tyttäret eteensä.
9 Ja hän puhui heille sanoen: Katso, poikani ja tyttäreni, jotka olette toisen poikani poikia ja tyttäriä; katso, minä jätän teille saman siunauksen, jonka jätin Lamanin pojille ja tyttärille; sen vuoksi teitä ei hävitetä kokonaan, vaan lopulta jälkeläisenne tulevat siunatuiksi.
10 Ja tapahtui, että kun isäni oli lakannut puhumasta heille, katso, hän puhui Ismaelin pojille, niin, ja vieläpä koko hänen perhekunnalleen.
11 Ja lakattuaan puhumasta heille hän puhui Samille sanoen: Siunattuja olette sinä ja sinun jälkeläisesi, sillä sinä olet perivä maan veljesi Nefin lailla. Ja sinun jälkeläisesi luetaan hänen jälkeläistensä joukkoon; ja sinusta tulee veljesi kaltainen, ja sinun jälkeläisistäsi hänen jälkeläistensä kaltaisia; ja sinä olet siunattu koko elinaikasi.
12 Ja tapahtui, että kun isäni Lehi oli puhunut koko perhekunnalleen sydämensä tunteiden ja hänessä olevan Herran Hengen mukaisesti, hän kävi vanhaksi. Ja tapahtui, että hän kuoli, ja hänet haudattiin.
13 Ja tapahtui, ettei kulunut montakaan päivää hänen kuolemastaan, kun Laman ja Lemuel ja Ismaelin pojat vihastuivat minulle Herran nuhteiden vuoksi.
14 Sillä minun, Nefin, oli pakko puhua heille hänen sanansa mukaisesti; sillä minä olin puhunut heille monia asioita, ja samoin isäni ennen kuolemaansa; monia niistä sanoista on kirjoitettu toisiin levyihini, sillä historiallisempi osa on kirjoitettu toisiin levyihini.

[Maya]

Tässä nefin erinomainen "psalmi". Raamtun tutkija S.B. Perry sanoo jakeiden olevan muodoltaan, ajatukseltaan ja rytmiltään verrattavissa Daavidin runoihin.
15 Ja näihin minä kirjoitan sitä, mitä sielussani on, ja monia niistä kirjoituksista, jotka on kaiverrettu pronssilevyihin. Sillä minun sieluni iloitsee kirjoituksista, ja minun sydämeni pohdiskelee niitä ja kirjoittaa niitä lasteni opiksi ja hyödyksi.
16 Katso, minun sieluni iloitsee siitä, mikä on Herran, ja minun sydämeni pohdiskelee alati sitä, mitä olen nähnyt ja kuullut.
17 Kuitenkin, huolimatta Herran suuresta hyvyydestä, kun hän on näyttänyt minulle suuret ja ihmeelliset tekonsa, sydämeni huudahtaa: Oi, minä kurja ihminen! Niin, minun sydämeni murehtii lihani tähden, sieluni suree pahojen tekojeni tähden.
*Nefi tuntee vajavaisuutensa ja heikkoutensa, hänen sydämensä oli murheellinen hänen syntiensä tähden. Kuten JS sanoi, mitä vanhurskampi ihminen sitä selvemmin hän näke asiat.
"Mitä loähemmäksi täydellisyyttä ihmine pääsee, sitä selkeämpi on hänen aköalansa ja sitä suurempi hänen ilonsa, kunnes hän on voittanut pahan elämässään ja kadottanut kaiken halun tehdä syntiä ja muinasiten pyhien tavoin savuttaa sellaisen uskon mä¨rän, että hänet vaatettetaan Luojansa voimalla, ja kirkkaudella ja temmataan yl¨so asumaan Hänen tyukönään. (Profeetta JSn opetuksia s. 50)
18 Minä olen saarroksissa kiusausten ja syntien tähden, jotka niin helposti kietoutuvat minuun.
19 Ja kun haluan riemuita, sydämeni huokaa syntieni tähden; kuitenkin minä tiedän, keneen olen turvannut.
* Vaikka usein vaivumnme lähes epätoivoon syntiemme tähden pilkoitta kuitenkin valo siitä mihin olemme turvanneet. Kaikki ei ole menetetty.
20 Minun Jumalani on ollut minun tukeni; hän on johdattanut minut ahdinkojeni lävitse erämaassa, ja hän on varjellut minua suuren syvyyden vesillä.
21 Hän on täyttänyt minut rakkaudellansa, jopa niin että se kuluttaa lihaani.
22 Hän on saattanut viholliseni häpeään, niin että on saattanut heidät vapisemaan minun edessäni.
23 Katso, hän on kuullut huutoni päivällä, ja hän on antanut minulle näyissä tietoa yöaikaan.
24 Ja päivällä minä olen rohkaistunut voimallisessa arukouksessa hänen edessään; niin, ääneni minä olen lähettänyt korkeuteen; ja enkelit tulivat alas ja palvelivat minua.
25 Ja hänen Henkensä siivillä minun ruumiini on viety tavattoman korkeille vuorille. Ja minun silmäni ovat nähneet suuria asioita, niin, nimittäin liiankin suuria ihmiselle; sen tähden minua kiellettiin kirjoittamasta niitä.
* Seuraavassa annetaan ohjeet kuinka saavuttaa oma mielenrauha:
26 Oi, jos siis olen nähnyt niin suuria asioita, jos Herra alentaen itsensä ihmislasten puoleen on tullut ihmisten luokse niin suuressa armossa, miksi minun sydämeni itkisi ja sieluni viipyisi murheen laaksossa ja lihani riutuisi ja voimani herpaantuisi ahdinkojeni tähden?
27 Ja miksi minä antautuisin syntiin lihani tähden? Niin, miksi minä antaisin periksi kiusauksille, niin että Paholainen saisi sijaa sydämessäni hävittääkseen rauhani ja ahdistaakseen sieluani? Miksi olen vihoissani viholliseni tähden?
28 Herää, sieluni! Älä enää näänny synnin tähden. Riemuitse, oi sydämeni, äläkä enää anna sijaa sieluni viholliselle.
29 Älä enää vihastu vihollisteni tähden. Älä herpaannuta voimaani ahdinkojeni tähden.
30 Riemuitse, oi sydämeni, ja huuda Herran puoleen ja sano: Oi Herra, minä ylistän sinua ikuisesti; niin, minun sieluni riemuitsee sinussa, minun Jumalani ja pelastukseni akallio.
31 Oi Herra, lunastathan sieluni? Pelastathan minut vihollisteni käsistä? Teethän minut sellaiseksi, että vapisen synnin ilmaantuessa?
32 Olkoot helvetin portit alati minulta suljetut, sillä asydämeni on särkynyt ja mieleni on murtunut! Oi Herra, ethän sulje vanhurskautesi portteja edestäni, jotta voisin kulkea syvän laakson polkua, jotta voisin pysyä tiukasti tasaisella tiellä!
33 Oi Herra, kiedothan minut vanhurskautesi viittaan! Oi Herra, valmistathan minulle pakotien vihollisteni edeltä! Teethän polkuni suoraksi edessäni! Ethän aseta kompastuskiveä tielleni, vaan raivaathan tien edessäni etkä tuki minun tietäni vaan viholliseni tiet.
34 Oi Herra, sinuun minä olen turvannut, ja sinuun aturvaan ikuisesti. Minä en pane turvaani lihan käsivarteen, sillä minä tiedän, että kirottu on se, joka panee turvansa lihan käsivarteen. Niin, kirottu on se, joka panee turvansa ihmiseen tai tekee lihan käsivarreksensa.
35 Niin, minä tiedän, että Jumala antaa auliisti sille, joka pyytää. Niin, minun Jumalani antaa minulle, jos en ano väärin; sen tähden minä korotan ääneni sinun puoleesi; niin, minä huudan sinun puoleesi, Jumalani, vanhurskauteni kallio. Katso, minun ääneni on ikuisesti kohoava sinun puoleesi, sinä kallioni ja ikuinen Jumalani. Aamen.