Maya
04-19-2009, 06:39 PM
Oppiaiheet olivat todella hyviä. Apparissa käsiteltiin Josep Smithin historiaa 1838 tienoilta olen myös ottanut osia Perintömme kirjasesta.
1834 Joseph Smith keräsi joukon joka marssi Missoriiin Kirklandista auttamaan pyhiä pakenemään noin 300 mellakoijan käsistä. Mellakoijat aloittiva taistelun tykillä ampuen, mutta kohta puuttui Herra taisteluun ja syntyi sellainen myrsky jota ei oltu ennen nähty ja mellakoijat pakenivat koteihihnsa tai suojiinsa joppa puun koloihin. Heidän ruutinsa oli kastunut ja käyttökelvotontaq koko yön kestäneen sateen ja myrskyn jäljiltä.
Missorin guvernööri käski lokakuussa 1938 ajaa mormonit osavaltiosta tai tappa heidät. (Muuten vielä vuonna 1990 luvun lopulla sai lainmukaan Missorissa tappaa mormonin ilman syytä tai minkään laista rangaistusta!) Käsky sai monet tuhannet MAPkirkon jäsenet pakenemaan Missorista. He joutuivat matkaamaan 320 km. huonosti matkaan varustautuneina, usea nukkui taivasalla satoi tai paistoi, oli kylmä tai kuuma. Harvalla oli varaa vankkureihin. Monella ei ollut kenkiä vaan he käyttivät riepuja jalkojensa suojana.
6.8 1838 Gallatissa Davisin piirikunnassa esti 100 mellakoijaa pyhien pääsynn äänestämään maansa presidenttiä. Kuvernööri Boggart kutsui paikalle nostoväen. Sen upseeri Bogard oli liittoutunut mellakoitsijoiden kanssa ja vangitsi 3 pyhää. Joukko pyhien nostoväkeä lähetettiin vapauttamaan heidät. 25.10 käytiin kova taistelu jossa kuoli 1 mellakoija. David W Patten haavoittui kuolettavasti ja kuoli nähtyään vaimonsa ja teroitettuaan kaikille että he eivät saisi kieltää uskoaan tapahtui mitä tahansa.
30.10. 1838 200 mellakoijaa hyökkäsi yhtäkkiä pientä Hount Millsin yhdyskuntaa vastaan. He huusivat että miesten jotka halusivat säilyä hengissä olisi juostava pajaa. Se oli kuitenkin petos, sillä kun miehet olivat pajasa heidät piiritettiin ja tapettiin. 17 miestä ja poikaa tapettiin ja 15 haavoittui.
Amanda Smith löysi pajasta miehensä sekä nuorimman poikansa kuolleena. Vanhemmalta pojalta oli ammuttu lonkkaluu palasikis. Hän rukoili poikansa paranemista ja saikin apuoa ylhäältä ja neuvoja mitä tejhdä ja tehtyään mitä sai tehtäväkseen ylhäältä hän rukouklsen voimalla paransi poikansa.
Surmansa saaneita ei haudattu tavalliseen tapaan sillä pelättiin että mellakoitsijat palaisivat. Kuolleet heitettiin kuivuneeseen kaivoon. Kun Amandan pieni poika pit heittää sinne ei Brigham Youngin veli Joseph Young voinut heittää tätä muiden joukkoon muistaessaan kuinka kiltti aj hyvä poika tuo poika oli. Seuraavana päivänä Amada kääri pojan lakanaan ennenkuin laski hänet ruumiiden päälle. Sitten kaivo täytettiin.
Eräs 20 vuotias pyhä otettiin vangiksi ja pidettiin vankina avotulen ääressä erittäin kylmässä säässä 8 päivän ajan. Sitten eräs mellakoija päätti tapaa hänet hän yritti ampua pojan. mutta ase ei lauennut. Kolme kertaa hän koetti joka kerta tarkistaen pyssynsä eikä se lauennut vaikka oli palvellut miestä nuhteettomasti siihen asit. Sitten joku joukost asnoi korjaa vähän tähtäintä, sen tehtyään hän yritti vielä neljännen kerran ja ase räjähti hänen päälleen tappaen hänet. Joku joukoss asanoi että tuota miestä ei parane yrittää surmata.
23.07.1839 Big Blueriverin taistelu joka oli seurausta siitä, että vaikka pyhät hakivat apua kuvernööri Dunklinilta tämä antoi neuvoja mutta ei muuten suojellut heitä vaikeuksista huolimatta. Pyhät hankkivat A. Doniphan puolustamaan heitä ja tästa¨syntyikin kova kahina. Kaksi mellakoijaa kuoli ja yksi pyhä. Veli Dibbleä ammuttiin kolmesti vatsaan. Hän sai siunauksen veli Knighiltä. Siunauksen jäkeen hän ousi ylös ja vuodatti ainakin 3 litraa verta ja veren mukana joitakin vaatteen kappaleita jotka olivat tunkeutuneet luotien kanssa havaan. Sitten hän pukeutui euikä haavoista enään vuotanut verta. Hän tusnis olevansa hieman heikko veren hukan takia, mutta muuten hän oli aivan kunnossa.
Kuvernööri Dunklin käski everti Pitcheriä riisumaan mplemmat puolet asesita, mutat Pitcher oli mellakoitsioiden puolella ja ottikin aseet vain mormoneilta.
Hounted Millin jälkeen Joseph ja muutama kirkon johtaja vangiksi ja pantiin sotaoikeuteen. Siellä heidät tuomittiin ammuttaviksi. Kenraali A. Doniphan kuitenkin kieltäytyi ampumasta heitä sanoen että se olisi kylmäverinen murha ja hän varoitti että jos heidät tapettaisiin hän panee nostoväen kenraalin tavallisen oikeuden eteen murhasta.
1938-9 Josep istui pitkään Ensin Independencessä sitten Libertyn vankilassa oikeudenkäynnin vapautettua hänet, väärien syytösten takia, häntä alettiin viemään Columbian kaupunkiin Missorissa. Vahdit päästivät hänet kuitenkin menemään nähtävästi jotta vältyttäisiin hankalalta tilanteelta kun ei ollut mitään todisteita Josephia ja muita vastaan.
Independencessä vangit puhuivat erittäin hävyttömiä ja kertoivat kuinka he olivat raiskanneet MAP tyttöjä ja tappaneet MAP lapsia kuin täitä. Lopulta Josep oli saanut tarpeekseen ja nousi ylös rautaisien lenkkiensä kanssa ja nuhtei vanginvartioita voimallisesti ja sanoi että heilän oli HETI hiljennyttävä tai joko he täi hän kuolisivat siinä silmänräpäyksessä.
Josephin nuhtelu peloitti miehiä niin että jotkut heistä ryömivät pöydän alle ja nurkkiin toiset vapsisivat kauttaaltaan eivätkä uskaltaneet liikahtaakkaan. Hiljaista tuli.
John Hammer kertoo pakomatkastaan: Perheellämme oli vain yksi sokea hevonen ja hän sai vaihdettua isot kahden hevosen vedettävät vaunut yhden vedettäviin ja siihen he pakkasivat vaatteensa, vuode vaatteensa ja vähän ruokaa ja sitten he lähtivät kylmään pakkaseen. Kuitenkin tuntui etta pureva kylmyys ja jatkuva fyyinen pannistlu vähällä ruualla oli parempi ratkaisu kuin ne ihmishahmossa esiintyvät pahat henget joiden raivoa he pakenivat.
Hyvät naapurit auttoivat Emman neljän lapsensa kanssa matkalle. Jäisen Mississippi joen yli joutui Emma kulkemaan jalan lastensa kanssa. Moni pakenija kuoli kylmään tuona talvena.
1834 Joseph Smith keräsi joukon joka marssi Missoriiin Kirklandista auttamaan pyhiä pakenemään noin 300 mellakoijan käsistä. Mellakoijat aloittiva taistelun tykillä ampuen, mutta kohta puuttui Herra taisteluun ja syntyi sellainen myrsky jota ei oltu ennen nähty ja mellakoijat pakenivat koteihihnsa tai suojiinsa joppa puun koloihin. Heidän ruutinsa oli kastunut ja käyttökelvotontaq koko yön kestäneen sateen ja myrskyn jäljiltä.
Missorin guvernööri käski lokakuussa 1938 ajaa mormonit osavaltiosta tai tappa heidät. (Muuten vielä vuonna 1990 luvun lopulla sai lainmukaan Missorissa tappaa mormonin ilman syytä tai minkään laista rangaistusta!) Käsky sai monet tuhannet MAPkirkon jäsenet pakenemaan Missorista. He joutuivat matkaamaan 320 km. huonosti matkaan varustautuneina, usea nukkui taivasalla satoi tai paistoi, oli kylmä tai kuuma. Harvalla oli varaa vankkureihin. Monella ei ollut kenkiä vaan he käyttivät riepuja jalkojensa suojana.
6.8 1838 Gallatissa Davisin piirikunnassa esti 100 mellakoijaa pyhien pääsynn äänestämään maansa presidenttiä. Kuvernööri Boggart kutsui paikalle nostoväen. Sen upseeri Bogard oli liittoutunut mellakoitsijoiden kanssa ja vangitsi 3 pyhää. Joukko pyhien nostoväkeä lähetettiin vapauttamaan heidät. 25.10 käytiin kova taistelu jossa kuoli 1 mellakoija. David W Patten haavoittui kuolettavasti ja kuoli nähtyään vaimonsa ja teroitettuaan kaikille että he eivät saisi kieltää uskoaan tapahtui mitä tahansa.
30.10. 1838 200 mellakoijaa hyökkäsi yhtäkkiä pientä Hount Millsin yhdyskuntaa vastaan. He huusivat että miesten jotka halusivat säilyä hengissä olisi juostava pajaa. Se oli kuitenkin petos, sillä kun miehet olivat pajasa heidät piiritettiin ja tapettiin. 17 miestä ja poikaa tapettiin ja 15 haavoittui.
Amanda Smith löysi pajasta miehensä sekä nuorimman poikansa kuolleena. Vanhemmalta pojalta oli ammuttu lonkkaluu palasikis. Hän rukoili poikansa paranemista ja saikin apuoa ylhäältä ja neuvoja mitä tejhdä ja tehtyään mitä sai tehtäväkseen ylhäältä hän rukouklsen voimalla paransi poikansa.
Surmansa saaneita ei haudattu tavalliseen tapaan sillä pelättiin että mellakoitsijat palaisivat. Kuolleet heitettiin kuivuneeseen kaivoon. Kun Amandan pieni poika pit heittää sinne ei Brigham Youngin veli Joseph Young voinut heittää tätä muiden joukkoon muistaessaan kuinka kiltti aj hyvä poika tuo poika oli. Seuraavana päivänä Amada kääri pojan lakanaan ennenkuin laski hänet ruumiiden päälle. Sitten kaivo täytettiin.
Eräs 20 vuotias pyhä otettiin vangiksi ja pidettiin vankina avotulen ääressä erittäin kylmässä säässä 8 päivän ajan. Sitten eräs mellakoija päätti tapaa hänet hän yritti ampua pojan. mutta ase ei lauennut. Kolme kertaa hän koetti joka kerta tarkistaen pyssynsä eikä se lauennut vaikka oli palvellut miestä nuhteettomasti siihen asit. Sitten joku joukost asnoi korjaa vähän tähtäintä, sen tehtyään hän yritti vielä neljännen kerran ja ase räjähti hänen päälleen tappaen hänet. Joku joukoss asanoi että tuota miestä ei parane yrittää surmata.
23.07.1839 Big Blueriverin taistelu joka oli seurausta siitä, että vaikka pyhät hakivat apua kuvernööri Dunklinilta tämä antoi neuvoja mutta ei muuten suojellut heitä vaikeuksista huolimatta. Pyhät hankkivat A. Doniphan puolustamaan heitä ja tästa¨syntyikin kova kahina. Kaksi mellakoijaa kuoli ja yksi pyhä. Veli Dibbleä ammuttiin kolmesti vatsaan. Hän sai siunauksen veli Knighiltä. Siunauksen jäkeen hän ousi ylös ja vuodatti ainakin 3 litraa verta ja veren mukana joitakin vaatteen kappaleita jotka olivat tunkeutuneet luotien kanssa havaan. Sitten hän pukeutui euikä haavoista enään vuotanut verta. Hän tusnis olevansa hieman heikko veren hukan takia, mutta muuten hän oli aivan kunnossa.
Kuvernööri Dunklin käski everti Pitcheriä riisumaan mplemmat puolet asesita, mutat Pitcher oli mellakoitsioiden puolella ja ottikin aseet vain mormoneilta.
Hounted Millin jälkeen Joseph ja muutama kirkon johtaja vangiksi ja pantiin sotaoikeuteen. Siellä heidät tuomittiin ammuttaviksi. Kenraali A. Doniphan kuitenkin kieltäytyi ampumasta heitä sanoen että se olisi kylmäverinen murha ja hän varoitti että jos heidät tapettaisiin hän panee nostoväen kenraalin tavallisen oikeuden eteen murhasta.
1938-9 Josep istui pitkään Ensin Independencessä sitten Libertyn vankilassa oikeudenkäynnin vapautettua hänet, väärien syytösten takia, häntä alettiin viemään Columbian kaupunkiin Missorissa. Vahdit päästivät hänet kuitenkin menemään nähtävästi jotta vältyttäisiin hankalalta tilanteelta kun ei ollut mitään todisteita Josephia ja muita vastaan.
Independencessä vangit puhuivat erittäin hävyttömiä ja kertoivat kuinka he olivat raiskanneet MAP tyttöjä ja tappaneet MAP lapsia kuin täitä. Lopulta Josep oli saanut tarpeekseen ja nousi ylös rautaisien lenkkiensä kanssa ja nuhtei vanginvartioita voimallisesti ja sanoi että heilän oli HETI hiljennyttävä tai joko he täi hän kuolisivat siinä silmänräpäyksessä.
Josephin nuhtelu peloitti miehiä niin että jotkut heistä ryömivät pöydän alle ja nurkkiin toiset vapsisivat kauttaaltaan eivätkä uskaltaneet liikahtaakkaan. Hiljaista tuli.
John Hammer kertoo pakomatkastaan: Perheellämme oli vain yksi sokea hevonen ja hän sai vaihdettua isot kahden hevosen vedettävät vaunut yhden vedettäviin ja siihen he pakkasivat vaatteensa, vuode vaatteensa ja vähän ruokaa ja sitten he lähtivät kylmään pakkaseen. Kuitenkin tuntui etta pureva kylmyys ja jatkuva fyyinen pannistlu vähällä ruualla oli parempi ratkaisu kuin ne ihmishahmossa esiintyvät pahat henget joiden raivoa he pakenivat.
Hyvät naapurit auttoivat Emman neljän lapsensa kanssa matkalle. Jäisen Mississippi joen yli joutui Emma kulkemaan jalan lastensa kanssa. Moni pakenija kuoli kylmään tuona talvena.