mikael
03-19-2009, 05:46 AM
Suomalaisista yksi viidestä uskoo jälleensyntymiseen erään selvityksen mukaan. On aiheellista kysyä mistä ihminen on tullut tähän elämään, mutta muitakin vaihtoehtoja on kuin ajatella, että ihmisen sielu vaeltaa elämästä toiseen. Voidaan kysyä myös sitä, mistä ihmisen oleminen on alkanut ja onko olemassa jo esiyksilöllistä olemassaoloa.
Uskoa sielunvaellukseen perustellaan oikeudenmukaisuuden toteutumisella. Sielunvaelluksen tarkoituksena pidetään sitä, että ihminen sovittaa karmansa eli pahat tekonsa kärsimällä yhä uusissa elämissä, kunnes hän on kehittynyt riittävästi eikä enää aiheuta lisää sovitettavaa.
Vaikka ei uskoisikaan jälleensyntymiseen, on perusteltua ajatella, että ihminen on ollut olemassa jollain tavalla jo ennen syntymäänsä ja että ihmisessä saattaa olla jopa jotain ikuista, jota kukaan ei ole luonut. Näin siksi, että tyhjästä ei voi syntyä mitään. Jo ennen Jumalankin olemassaoloa on ollut jotain, josta voi olla peräisin jokin ihmisessä.
Luominen tarkoittaa jo olemassa olevien elementtien järjestämistä samaan tapaan, kuin taiteellisessa luomisessa kuvanveistäjä luo teoksensa käyttäen valitsemiaan materiaaleja. Kun taiteilija aloittaa työnsä, hänellä on mielessä idea, jonka hän haluaa toteuttaa. Tuo idea tai näkemys on taiteellisen luomisen tärkein vaihe. Se on syntynyt hengellisen ja esteettisen luomisen tuloksena. Vastaavasti voisi ajatella, että taivaallisella Isällämme on ”idea”, jonka Hän toteuttaa luomistyössään, jonka ainekset ovat ikuisia elementtejä – luomattomia mutta muokattavia.
Voidaan ajatella, että ihmisessä oleva vielä kehittymätön ”jokin” pyrkii esiin toteuttamaan itseensä sisältyvän mahdollisuuden. Olemassaolossa olevan järjestykseen tähtäävän tekijän vuoksi ”jokin” hakee toteutumisensa sieltä, missä se on mahdollista.
Jos on niin, että olemassaolossa on ennen ihmistä edetty jo paljon pitemmälle kuin se kehitysvaihe, jossa olemme, on samalla on syntynyt ”ura”, joka helpottaa tulevien ihmisten kehittymistä. Kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta, vaan voimme helpommin toteuttaa elämämme tarkoituksen kuin se ensimmäinen ”Jokin”, joka on kulkenut ennen meitä samantapaiset vaiheet. Tuo "Jokin" on meille Jumala, joka rakastaa meitä ja haluaa meidän totettavan sen, mihin on mahdollisuus eli päästä täydelliseksi kuten Hän: "Ihmiset ovat, jotta heillä olisi ilo."
Uskoa sielunvaellukseen perustellaan oikeudenmukaisuuden toteutumisella. Sielunvaelluksen tarkoituksena pidetään sitä, että ihminen sovittaa karmansa eli pahat tekonsa kärsimällä yhä uusissa elämissä, kunnes hän on kehittynyt riittävästi eikä enää aiheuta lisää sovitettavaa.
Vaikka ei uskoisikaan jälleensyntymiseen, on perusteltua ajatella, että ihminen on ollut olemassa jollain tavalla jo ennen syntymäänsä ja että ihmisessä saattaa olla jopa jotain ikuista, jota kukaan ei ole luonut. Näin siksi, että tyhjästä ei voi syntyä mitään. Jo ennen Jumalankin olemassaoloa on ollut jotain, josta voi olla peräisin jokin ihmisessä.
Luominen tarkoittaa jo olemassa olevien elementtien järjestämistä samaan tapaan, kuin taiteellisessa luomisessa kuvanveistäjä luo teoksensa käyttäen valitsemiaan materiaaleja. Kun taiteilija aloittaa työnsä, hänellä on mielessä idea, jonka hän haluaa toteuttaa. Tuo idea tai näkemys on taiteellisen luomisen tärkein vaihe. Se on syntynyt hengellisen ja esteettisen luomisen tuloksena. Vastaavasti voisi ajatella, että taivaallisella Isällämme on ”idea”, jonka Hän toteuttaa luomistyössään, jonka ainekset ovat ikuisia elementtejä – luomattomia mutta muokattavia.
Voidaan ajatella, että ihmisessä oleva vielä kehittymätön ”jokin” pyrkii esiin toteuttamaan itseensä sisältyvän mahdollisuuden. Olemassaolossa olevan järjestykseen tähtäävän tekijän vuoksi ”jokin” hakee toteutumisensa sieltä, missä se on mahdollista.
Jos on niin, että olemassaolossa on ennen ihmistä edetty jo paljon pitemmälle kuin se kehitysvaihe, jossa olemme, on samalla on syntynyt ”ura”, joka helpottaa tulevien ihmisten kehittymistä. Kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta, vaan voimme helpommin toteuttaa elämämme tarkoituksen kuin se ensimmäinen ”Jokin”, joka on kulkenut ennen meitä samantapaiset vaiheet. Tuo "Jokin" on meille Jumala, joka rakastaa meitä ja haluaa meidän totettavan sen, mihin on mahdollisuus eli päästä täydelliseksi kuten Hän: "Ihmiset ovat, jotta heillä olisi ilo."